Mielenkiintoinen video entisestä Kanneljärvestä. 

KANNELJÄRVI KYLITTÄIN

Koottu Kanneljärvi II kirjasta; Kanneljärvi kylittäin ja taloittain.

Julkaisija Kannel-säätiö 1986.

Kokoojana Hannu Määttänen

Kanneljärveläiset 11.10.1997 esittely

Niiko työ kaik tiijättäkkii, ni mei pitäjääs ol kaheksa kyllää.

Mieko huuva täält kylä nime, ni nouskaa sitä mukkaa yllää.

Jos aakkosiist iha aletaa, ni ensimäiseeks on harjulaisii vuoro.

Mahtaaks meitä olla nii paljo, jot saataiskii oma laulukuoro.

Seuraavaks onkii Hämmeekylä, ja siel ol meininki ain nii hyvä

Siel ol harrastuksii monellaisii, ol hiihtäjii ja voimistelunaisii.

Hötsölääs olliit pitkät kujaset ja Herrastuomaar Ville

Hää hoiteel kaik lakiasiat koko pitäjille.

Jokelaa ei kui moni tietääntkää, liek tääl nytkää kettää.

Mut jos kuka tuns Lohela tai Turkkila, ni kaik ne sammaa vettää.

Koko kommee pitäjänime nuo kanneljärveläiset pittää.

Mut olha se iha keskuspaikka, eihä sille maha mittää.

Ne Kuuterselä pojat eukoksee naivat, Harjukylä naisii.

Ilmaks ne melkee kaik ovatkii, keskenää sukulaisii.

Liikola ja Seppäse Unto, ol koko maailma tuttuloi.

Evakoist ja myllytuvist hää kirjoitti hyyvvii juttuloi.

Sykelä suuree kyllää kuulu, myöskii koko Mustamäki.

Kyläläiset eleliit kotonnaa ja asemaal niiko herrasväki.

Artturi Kaltokari: Kanneljärveläiset 11.10.97 esittely.

HARJU

Kylän nimen alkuperästä on löydettävissä ainakin kaksi tavanomaista viitettä: joko se on muodostunut siellä asuneista Harju-nimisistä henkilöistä tai kylälle ominainen maaston muoto on sanellut nimen. Vanhan Äyräpään kihlakunnan historian 1. osassa mainitaan, että vuonna 1554 kylässä oli neljä Harju-nimistä talonomistajaa. Toisaalta isonjaon aikaisissa kartoissa vuodelta 1836 esiintyvät paikannimet Korpiharju, Yläharju ja Alaharju. Nämä paikannimet viittaavat todennäköisesti kylän läpi virranneen joen molemmilla puolilla olleisiin harjanteisiin tai sitten kylän laidoilla kohonneisiin melko suuriin mäkiin.

Kylän raja etelässä kulki Soltaanjoen ja Pahanojan yhtymäkohdan kautta ja lännessä Pahaojaa pitkin kohti pohjoista Mannosensuolle, jossa se yhtyi Uudenkirkon pitäjärajaan. Sitä seuraten se kulki Suurelle Särkijärvelle. Siellä se yhtyi Muolaan pitäjärajaan ja erosi siitä pohjoisessa hieman ennen Saatjärveä, jonka jälkeen raja suuntautui etelään kohti Valkjärveä, josta osa oli Harjun kylän puolella. Siitä kylänraja jatkui edelleen etelää kohti lähelle Likolampia, jossa se teki mutkan tullen lähelle kylän peltoja ja yhtyi Soltaanjokeen. Sitä itärajana seuraten se tavoitti jälleen Pahanojan suun.

Kun rautatie kulki kylän läpi, muodostui sen alueelle kaksi asemanseutua: Kanneljärven asema ja Lounarjoen pysäkki ympäristöineen. Näiden asemaseutujen välillä tunnettiin lisäksi kylän osina Jeremala, Markkola, Paarnoja ja Peräkylä.

Kylämaisemaa halkoi pieni, vuolaasti virtaava joki, johon peltojen rinteet kaartuivat paikka paikoin hyvinkin jyrkästi. Joen nimi vaihteli aina sen mukaan missä se kulki. Niinpä alkupäästä lukien niminä olivat Lounatjoki, Hopiaoja, Jeremalajoki, Perkiöjoki - johon yhtyi myös Pilkkoijoki - Markkolaisjoki ja lopuksi Soltaanjoki, jona se yleisesti tunnettiin.

Järviä oli kylän alueella varsin runsaasti, joskin ne olivat enimmäkseen pieniä ja sijaitsivat varsinaisen kylän ulkopuolella. Pieni ja Suuri Särkijärvi olivat hiekkapohjaisia ja siten hyviä uimapaikkoja. Valkjärvi oli aivan metsäjärvi, jonka pohjoispäässä oli hiekkarantaa. Peräjärvet muodostuivat lähekkäin olevista kolmesta pikkujärvestä, jotka erotti toisistaan pieni kannas. Sielläkin käytiin uimassa. Muita pikkujärviä olivat kaksi Likolampea, Pilkkoijärvi, Huosoijärvi ja Kaaterlampi.

Kylän luoteisosassa, Särkijärvien ja Lounatjoen puolella maasto oli pääasiassa kuivaa mäntykangasta. Siellä oli useita venäläisten kesävieraiden aikanaan rakennuttamia huviloita - taatsoja - , jopa siellä oli asemakaavakin aivan kaupungin malliin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli Lounatjoen pysäkiltä Särkijärvelle pienoisrautatie, jota liikennöi höyryveturin vetämä vaunu - kontka. Varsinaiseen Harjun kylään kulki myös hevosvetoinen vaunu.

Harjun kylässä oli joen molemmin puolin rinnepeltoja, jotka levittäytyivät tasaisiksi viljelyaukioiksi. Maan laatu oli varsin hyvää viljelymaaksi, savi-, multa-, ja hiekkapitoista. Pellot olivat täysin kivettömiä eikä vesihaittoja juuri ollut lukuunottamatta harvoja tapauksia joen alajuoksulla.

Radan länsipuolella oli laajoja metsäalueita, jotka olivat hyviä marja- ja laidunmaita. Kylän itäpuolella oli useita mäkiä kuten Murhapalteet, Likolammen mäet ja Huosoijärven mäet. Ne olivat suosittuja hiihtomaastoja muillekin kuin harjulaisille. Siellä oli myös hyviä soranottopaikkoja. Kylämaisema muuttui paljon 1930-luvulla, kun raivattiin uusia peltoja ja kunnostettiin teitä.

Sähkö kylään saatiin vasta vähän ennen talvisotaa. Teollista toimintaa oli Mikko Kirjavaisen sirkkelisaha, pärehöylä ja mylly. Ne olivat aikaisemmin Suosillanpäässä, mutta ne siirrettiin 1930-luvulla kirkolle vievän tien varteen Soltaanjoelle. Sen jälkeen Salomon Kirjavainen perusti samalle paikalle kattotiilitehtaan. Särkijärvellä oli aikanaan Anton Marschanin makkaratehdas, ja Lounatjoen lähellä oli lisäksi pieni tervapolttimo, jonka omisti Taavetti Reiman/Juhana Taavetti. Siellä valmistettiin puutervaa rekiä ja suksia varten.

Kanneljärven asemanseutu oli tiheästi asutettua. Siellä olivat kaupat, senaikaiset kahvilat - sainoit - ja poliisiasema. Hevosajurit -vossikat - ja taksiautoilijat - pirssiautoilijat - odottivat kyydittäviä aina junien tuloaikoina. Sahatavaran ja muun puutavaran lastaus rautatiekuljetuksia varten oli asemalla varsin vilkasta.

Kansakoulu sijaitsi asemaseudun ja varsinaisen Harjun kylän puolivälissä. Koulu aloitti toimintansa 1913. Hirsirakenteisessa koulussa oli kaksi luokkahuonetta, opettajien asunto ja tarvittavat ulkorakennukset. Vuonna 1927 rakennettiin vielä lisärakennus, jota käytettiin alakouluna, juhlasalina ja käsityöluokkana. Koululta kyläänpäin mentäessä oli noin kilometrin päässä tien vasemmalla puolella Salomon Kirjavaisen tiilitehdas.

Harjun kylä

Ensimmäiset tunnetut asukkaat

Kanneljärvi II -teoksessa mainitaan Harjun kylässä olleen yksi talo asuttuna. Sitä taloa asui Antti Mikonpoika Harju s.1693. Antti Mikonp vanhemmilla Mikko Mikonpojalla ja Maria Matintyttärellä oli lisäksi Heikki s.1700 ja Matti s.1705. Heidän jälkipolvistaan käytettiin nimeä (Breiman) Reiman.

Mikko Mikonp  on mainittu maakirjassa 1695.  Ennen v. 1689 asui taloa Heikki Harju.

1707 maakirjan mukaan talo oli kruunun autio, mutta Mikko Mikonp. viljeli toista Harjun tilaa. 1723 henkikirjassa on mainittu Mikko Mikonp. leski Maria Matintr. ja pojat Antti, Matti ja Heikki. Uudellakirkolla on 1600-luvun alussa asunut kihlakunnankirjuri Henrik Reiman, mutta sukulaisuudesta ei ole varmaa.

Harjun kylän asukkaat on 1700-luvun kirkonkirjoissa luettu Kanneljärven kylään kuuluviksi. Vasta 1828 Harjun kylässä asuville merkitään historiankirjoihin syntymä ja kuolinpaikaksi Harju. Niinpä 1760-70 rippikirjassa on Kandeljärven kylän Harju-nimikkeen alla mainittu 1693 syntynyt Antti Mikonp puolisonaan Muolaassa 1701 syntynyt Anna Yrjöntr Ronni. Antti kuoli 22.2.1782 "pistokseen" liki 90 vuotiaana.

Antti Mikonp. tyttäret naitettiin äitinsä kotipitäjään Muolaaseen.

Pojista Matti (s.1722) oli nainut Valpuri Tuomaantr Sirkiän (s.1732). Heidän poikansa Mikko oli mm. Kaapre Hermannin isoisä. Ja toinen poika Tahvo mm. Jerema Kustaan (sokkee Kustaa) isoisä.

Heikin (s.1726) vaimo oli Uk Metsäkylästä, Johanna Mikontr (s.1736). Heikin poika Tuomas sai miniäkseen Hämeenkylästä Olli (Olof) Kakon tyttären Helenan. Harjun Kakot ovat Helenan veljien Markus, Ville ja Lauri Kakon jälkeläisiä. Heikin toisen pojan Samuelin jälkeläisiä ovat mm. Yljoen Reimanit ja Esiläiset.

Yrjön (s.1728) vaimo oli Peippolasta Maria Markuntr Osolaunus (s.1741) vih.1759. Yrjön jälkeläisiä ei ole Harjusta jäljitetty.

Nuorin, isänsä kaima Antti (s.1738) vihittiin 1759 Riitta Paavontr Kakon (s.1741) kanssa. Heidän Reiman nimisiä jälkeläisiään ei ole 1800-luvun lopulla Harjusta jäljitetty, mutta Keijo Itävuon esivanhemmista laaditussa Porokuokka- ja Reiman- suvun monisteessa on mainittu Antin pojanpoika  Ville Jaakonp Reiman, joka oli mennyt vaimonsa Eeva Pusan taloon Järmilään kotivävyksi ja suku jatkuu Reimanina nykypäivinäkin.

Hanna Jaakontr Reiman on vihitty 1818 Juhana Matinp Vesterisen kanssa ja he jälkeläisineen asuivat Harjussa. Tuomaan Taavetti on 1832 vihityn Eerikki Vesterisen ja Helena Reimanin pojanpoika.

Lauri Kakko tuli Harjuun 1840-luvulla. Laurin lapset Samuel (s.1841) ja Anna (s.1844) syntyivät vielä Hämeenkylässä, mutta Eerikki (s.1846) ja Mikko (1851) jo Harjussa, kuten myös toisesta avioliitosta 1860 syntynyt Kristiina (Hakuli)

Tuomas Antinp Kärpänen (s.1813) Muolaasta  tuli Harjuun 1845

Pietari-radan rakentaminen toi uusia pitkäaikaisia asukkaita Harjuun.

1869 tulivat Hämeenkylästä Harjun Markkolaan Lauri Kakon veli, Ville (s.1806) ja veljenpoika Paavo Markunp Kakko (s.1837).

Valkjärveltä Harjuun muuttivat vuonna 1862 Tuomas Mikonp Ryyppö (s.1813) Aapram Tuomaanp Reimanin maille ja Antti Hakuli (s.1817) v.1871 Markus Israelinp. Reimanin tiluksille.

 Kuljemme nyt muistoissa talosta taloon'

Mistäpä sen muualta aloittaisi kuin paikkakunnan ainoasta opinahjosta, Kansakoulusta:

           Koulu sijaitsi asemaseudun ja varsinaisen kylän puolivälissä ja aivan metsässä. Se rakennettiin 1913, jolloin se aloitti myös toimintansa. Koulun tontti oli noin hehtaarin suuruinen ja se oli ostettu kanneljärveläiseltä Ville Kiesiltä (Simo Ville)                                  

Koulurakennus oli hirsirakenteinen ja siinä oli alun perin kaksi luokkahuonetta, eteistilat ja opettajan asunnot ja luonnollisesti sauna, kellari, käymälät ja pieni navetta. Tontti oli raivattu jonkunlaiseksi piha-alueeksi, mutta siinä ei ollut varsinaista urheilukenttää. Koulun takana oli pieni kasvimaa opettajia ja oppilaita varten. Myöhemmin 1927 rakennettiin kouluun lisärakennus, johon tuli yksi luokkahuone alakoulua varten ja sitä käytettiin myös juhlasalina, voimistelu ja käsityöluokkana tytöille. Lisäksi siihen tuli keittiö jatkoluokkien talousopetusta varten. Pojat kävivät käsitöissä Kirjavaisen omistamassa mökissa Markkolassa.

Koulussa kävivät Harjunkylän, asemanseudun ja Lounatjoen lapset, vieläpä osittain Kanneljärven kylästäkin Hussin- ja Kiesinmäeltä. Kohokohtia olivat koululla jokapäiväisen koulutyön lisäksi joulujuhlat ja äitienpäivät, joissa kyläläiset olivat runsaslukuisesti mukana. Koululla oli myöskin pieni lainakirjasto ja kuoro harjoitteli siellä. Tärkeä tapahtuma oli myöskin jokakeväinen Ainonpäivä, jolloin koulutytöt kävivät aamulla varhain laulutervehdyksellä opettajan luona. harjoitukset he pitivät läheisellä Kurksuolla ja ne ajat ovat säilyneet rakkaina muistoina vieläkin hyvin monella.

1.        Opettajana oli koulun aloittamisesta asti Toivo Henrik Kannas, hän oli kotoisin Hämeenlinnasta. Opettajan viran ohella hän hoiti myös seurakunnan kanttorin tehtävät sekä johti laulukuoroa. Myöhemmin tuli toiseksi opettajaksi Aino Tiira Käkisalmesta. Vuonna 1923 he menivat naimisiin ja heidän tyttärensä Anneli (Herttua), asuu Lapualla nykyisin.

Aikoinaan pidettiin kylässa eri taloissa kiertokoulua, sen opettajana oli Aino Metelinen (os. Pantzar). Alakoulu aloitti toimintansa vuonna 1925, se toimi ensin Herman ja Maikki Nikkasen talossa Suosillanpäässä. Opettajana oli ensin Toivo Kannaksen sisar Kerttu ja myöhemmin Toivi Kuhlman. Myöhemmin koulu siirtyi kansakoulun lisärakennukseen.

Lähdemme koululta kylään, noin vajaan kilometrin päässä oli Tiiliportit, jotka olivat aikanaan  kuuluneet Hansun huvilalle.

2.        Vasemmalla oli Mikko Kirjavaisen saha, jonka hän myöhemmin siirsi Soltaijoelle. Salomon Kirjavainen perusti samalle paikalle kattotiilitehtaan. Tästä erosi tie myöskin Markkolan kyläosaan, mutta jatkamme suoraan.

3.        Vasemmalla oli Maria (os. Haikonen) s. 1893 ja Herman Nikkasen 1890-1956 (Maiki Hermaan) talo. Heidän lapsensa olivat Lauri (s.1922- kaatui 31.10.41), Liisa  s. 1927 ja Esko. Myöhemmin paikan omisti Mikko Kirjavainen. Tien oikealla puolella oli aikoinaan kaksikerroksinen Kasakova taatsa.

4.          Seuraavana vasemmalla oli Eeva (os. Nikkanen) 1894-1978 ja Kustaa Hakulin (Kalle Kustaa) 1895-1954 talo. Lapset Kauko s. 1916, Emmi s.1920, Helvi s.1922, Toini (Häkkinen) s. 1924 ja Eero s. 1926. Vastapäätä oli aikoinaan Vihtori Hakulin talo ja paja, mutta ne olivat palaneet jo ajat sitten.

5.        Kun nousemme mäkeä ylös, tulemme ns. Hakulin mäelle, tästä eroaa tie vasemmalle Paarnojalle. Tällä paikalla oli ollut kylän ensimmäinen asuinpaikka, jossa asui silloin Breiman. Tilan osti 1800-1uvulla Valkjärveltä 1871 muuttanut Antti Hakuli s.1817-1882, heillä oli kolme poikaa, Vihtori 1859-1932, Ville 1863-1934 ja Kalle 1866-1922. Päätilaa jäi hoitamaan Ville ja Ristina (os. Kakko 1860-1930) Hakuli, lapset Juhana 1888-1940, Jalmari 1890-1964, Alina 1893-1931 (Pylkkänen) ja Hilma1903-1983 (Nikkanen). Vanhalle paikalle jäivät Jalmari ja Tilda (os. Karhu 1891-1987), lapset Toini 1913 (Määttänen), muutti 1935 Viipuriin, Hanna 1916, Elvi 1918 (Kaltokari), Hilkka 1921 (Kauppi), Reino 1923 (kaatui 31.7.41) ja Elma1926 (Leppäkoski). Heillä oli kylän postipaikka, Hanna toimi posteljoonina.

6.        Seuraavana oli Vihtorin pojan Herbert Hakulin talo, jonka omistivat myöhemmin Seppälät, Antti ja Arviida (os. Leskinen) Lantiainen, lapset Eino s.1906, Elli ja Elmi. Sen jälkeen paikan osti Siviä (os. Miettinen 1908) ja Aarne Kakko 1903-1941 (Samullaisii Aarne). Lapset Martti 1931-1942 ja Pentti 1932.

7.        Tien toisella puolella oli Ville 1881-1931 ja Helena (os. Kurppa 1882) Reimanin (Reijo Ville) talo. Myöhemmin tämän osti myös Aarne Kakko.

8.        Vasemmalla oli Tuomas Ryypön 1834-1917 talo. He olivat myös muuttaneet 1862 Valkjärveltä aikoinaan. Lapset Mikko 1861, Annamari 1870-1928 (Kakko), Tahvo 1873-1949, Herman 1879-1949 ja Kalle 1882-1947. Vanhalle paikalle jäivät Tahvo ja Ulla (os. Määttänen 1886-1947) Ryyppö. Lapset Viljo 1906-1926, Jalmari 1907-1986 ja Lempi 1913 (Reiman).

9.        Tien oikealla puolella oli Kalle ja Ulla (os. Rokka) Kiurun talo, heillä oli kyläkauppa, Kiurupuoti. Paikan osti myöhemmin Joonas 1863-1945 ja Mari 1872-1944 (os. Hautamäki) Turtiainen. Lapset Iivari 1906-1995, Rikhart 1913 (kaatui 27.3.42) ja Väinö 1915 (kaatui 11.11.43).

10.        Seuraavana oikealla Herman 1879-1949 ja Roosa (os. Blom 1882-1968) Ryypön talo. Heillä oli tytär Lyyli 1905 ja Lyylillä tytär Maiju 1933.

11.        Käännytään vasemmalle ja siinä vasemmalla on Anni 1883-1955 (os. Määttänen) ja Herman 1877-1959 Kakon (Samuli Hermaan) talo. Lapset Aarne  1903 (kaatui 1.9.41), Aura 1905-1995, Armas 1907-1998, Martta 1908 (Liede), Mirja 1912 (Vänni), Lauri 1915 ja Terttu 1926 (Lindhroth).

12.      Edelleen vasemmalla on Miina 1885 (os. Reiman) ja Risto Kakon 1882-1940 (Lauri Miko Risto) talo. Lapset Robert 1907 pso Elvi 1908, Ella 1908-1977 (Ryyppö), Reino 1910, Irja 1917-1995 ja Pentti 1924-1985. Heillä oli myöskin kyläkauppa, Ristopuoti. He möivät talonsa Herman Nikkaselle ja muuttivat Lounatjoelle.

13.      Oikealla puolella tietä oli Elsa 1894-1967 (os. Eloranta) ja Kalle Kakon 1889-1963 (Lauri Miko Kalle) talo. Lapset: Esteri 1916 (Kääriäinen), Aune 1916 (Wallenius), Teuvo 1918, Rauha 1920 (Pitkänen) ja Tapio1939.

Palaamme tästä takaisin Hakulin mäelle ja lähdemme kujasia pitkin kohti Paarnojan kyläosaa Ylitämme pienen joen, jota kutsutaan aina sen mukaan, kenen maitten kohdalla se virtaa.

14.            Nousemme Yljöi määele, vasemmalla on Hilma 189-1982 (os. Paavilainen) ja Kalle Reimanin 1886-1951 (Yljöi Kalle) talo. Lapset Mirja1921(Laine), Niilo 1922-1994, Inkeri 1924 (Tarkkola), Pauli 1926, Mauri 1928-1979, Irja 1930 (Hörkkö), Ilmi 1932-34, Maiju 1934-1999 (Huittinen), Leena 1936 (Rinne), Meeri 1938 (Nieni) ja Pekka 1941. Talossa asui aikaisemmin myös Kallen veli Risto 1883-1923, niin kuin setämiehenä.

15.            Oikealla puolella oli Karuliina 1879-1912 ja Mikko Reimanin 1878-1942 (Väy Mikko) talo. Lapset Miina 1898-1980 (Paavilainen), Joonas 1900-1967, Katri 1904, Aino 1906 (Vehola) ja Jussi 1910-1997 puolisonaan Helvi Mäkeläinen 1911-1993. Mikko oli tullut aikoinaan taloon vävyksi. he raivasivat paljon uutta peltoa, jota viljelivät tehokkaasti ja rakensivat kaikki uudet rakennukset. Mikko oli isänsä Herman Reimanin, Kaapre Hermanin 1857-1930 jälkeen kylänvanhin, Kyläukko.

16.        Seuraava talo vasemmalla oli Tilda 1884 (os. Hakuli) ja Joonas Reimanin 1877-1921 (Yljöi Juones) talo. Juones oli rautatieläinen ja kuoli hyvin nuorena. Tilda hoiti taloa lastensa Aarnen 1904 ja Lempin 1916-1990 Oravuo kanssa, kunnes möi tilan ja muutti Viipuriin. Uusi omistaja tuli Muolaasta, Ville 1868 ja Anni 1881 (Mero) Paavilainen. Lapset Viljami 1907-1991, Johannes 1909, Helena, Esa 1912, Uuno 1914 ja Saimi 1919.

17.        Seuraava oikealla oli Katri 1879 (os. Ikonen) ja Israel Reimanin 1879 talo, lapset Herman 1910-1988, Reino 1914 ja Viljo 1924-2004. Heiltä paloi koti ja he rakensivat uuden talon samaan paikkaan.

18.        Tästä jatkui sivutie Mari 1870-1926 (os. Määttänen) ja Ville Reimanin 1867 talolle. Lapset Aino 1901 pso Isak Reiman ja Viljo 1906. Mari meni uudelleen naimisiin Ville Nikkasen 1886-1958, Ristjani Villen, kanssa. Lapset Elina 1911-2003, Arnold 1913 (kaatui 27.6.44), Toini 1916-1998 (Eskelinen), Sylvi 1919 (Palonen) ja Eila 1920-1993. He muuttivat Lounatjoen tien varrelle. Viljolta meni kotipaikka huutokauppaan ja sen ostivat Hilma 1903-1983 (os. Hakuli) ja Jussi Nikkanen 1899-1951, Ristjani Jussi. Jussi oli poliisina Ensossa ja myöhemmin apulaisnimismiehenä Kouvolassa.

19.        Kun palaamme takaisin kujasille on vasemmalla Maija 1875-1955 (os. Nikkanen) ja Tahvona Reimanin 1867-1922 (Ville Tahvonan) talo. Lapsia Mari 1898, pso Inkeristä, asuneet Venäjällä. Alina1902-1974, Aino 1907-1999 (Salminen), Väinö 1909-1993, Otto 1909-1980, Hilja 1912 (Halonen) ja Tauno1916. Lapset jäivät kaikki pieniksi, kun Tahvona kuoli 1922. Maija oli hyvä hieroja. Heille rakennettiin uusi koti ennen talvisotaa. Mainittakoon, että se oli ainoa talo tässä kyläosassa, joka säästyi talvisodan tuholta.

20.        Aivan samassa pihapiirissä oli Annamari 1880-1952 (os. Määttänen) ja Markko Reimanin 1870-1937 (Ville Markon) talo. Lapset: Hilma 1901-1960 (Työppönen), Tyyne 1907-1988 (Paju), Elvi 1910 (Pärnänen), Ella 1916-1944 (Liiri), Paavo 1921 (kaatui 24.6.44) ja Anna-Liisa1925-1985 (Leinonen). Markon sisar Anni 1865-1951 asui aikaisemin samassa talossa, mutta muutti myöhemmin lähelle Särkijärveä omaan mökkiinsä.

Yljoe Mirjam muisteli:

Kartassa no 20 merkityssä talossa asuivat Markko ja Annamari Reiman. Annamari on autellut maailmaan Mummon kaikki muut lapset paitsi Pekan, joka syntyi Salon sairaalassa.

Annamari oli muissakin naisten töissä auttelemassa, varsinkin silloin kun Äiti oli vielä pieni. Markko autteli miesten töissä. Hän oli erikoisen hyvä paikkaamaan valjaita yms. hevosten tarpeita.

Heillä oli sen verran pienempi paikka, ettei omasta takaa ollut tarpeeksi ruokaa. Heille maksettiin töistä viljalla, heinillä, porsailla, maidolla silloin kun heidän lehmänsä oli ummessa.

Heidän kolmanneksi vanhin tyttärensä Tyyne hoiti Äitiä. Tyyne (meni naimisiin uuskirkkosen Pajun kanssa)

21.        Tien oikealla puolella oli aikaisemmin Mikko Reimanin talo, mutta sen ostivat Aino 1881 (os. Närvänen) ja Ville Mäkeläinen 1872. He rakensivat paikalle uuden talon. Lapset Tuovi 1903 (kaatui 18.4.44), Ilmari 1905, Laura 1909, Helvi 1911-1993 (Reiman) ja Mirja 1917. Ville meni ratavartijaksi Ylivieskaan ja kotipaikalle jäivät Aino (os. Käiväräinen) ja Ilmari Mäkeläinen. Lapset: Annikki (Hakala), Taimi, Seppo ja Sakari. Mainittakoon, että Tuovi oli kylän ensimmäinen ylioppilas ja myöhemmin everstiluutnantti.

Vasemmalla oli Kustaava 1879 (os. Henriksson) ja Kustaa Reimanin 1860-1928 (Esi Kustaan) talo, mutta he muuttivat Lounatjoelle ja talo purettiin. Maat osti Jussi Ruokonen ja myöhemmin Israel Reiman.

22.        Seuraavana vasemmalla oli Miina 1879-1958 (os. Nikkanen) ja Joonas Reimanin 1871-1956 (Esi Juones) talo. Lapset Einari 1904, Elsa 1907, Lempi 1909 (Valtanen), Aaro 1912 ja Maire 1916 (Moisio).

Tullaan tienhaaraan, josta kujaset lähtevät oikealle, mutta jatkamme suoraan.

23.        Oikealle jää Maija 1877-1954 (os. Halonen) ja Kalle Reimanin 1880-1954 (Israeli Kalle) sekä heidän poikansa Edvartin 1906 talo. Mökin oli aikoinaan rakentanut Anti Ville. Hänen jälkeensä sen omisti Akkeli, jolta Kalle sen osti.

24.        Vähän sivussa tiestä oikealla oli Ulla 1879-1949 (os. Reiman) ja August Vauhkosen 1880-1926 talo. Lapset Toivo 1912 , Lilli 1916, Elma 1918 ja Sirkka.1920 (Puustelli). Helmi 1913 (os. Nikkanen) ja Toivo Vauhkonen s. 1912 jäivät jatkamaan talon pitoa ja raivasivat uutta peltoa ja rakensivat uudet rakennukset. Lapset: Jorma, Raimo, Pertti, Kyösti ja Kari. Ullan ensimmäisen miehen Juhana Reimanin1879-1903 kanssa tytär Miina 1902 (Viitanen), joka sittemmin muutti Amerikkaan

25.        Ylitämme Paarnojen notkon ja vasemmalle jää Tilda 1892-1984 (os. Karvanen) ja Ville Kurpan 1889-1974 talo. Tytär  Kaarina 1932-2018 (Määttänen). Villen ensimmäisen puolison Katrin (Määttänen) 1886-1923 kanssa lapset Uuno 1912, Olavi 1915, Ella 1920 ja He muuttivat Haapasillalta 20-luvulla ja rakensivat kaikki uudet rakennukset. Tila oli aikaisemmin ollut Isralin Kallella, asemapäällikkö Grundströmillä, Aikkäällä ja Hovilla.

26.        Tien oikealla puolella Paarnoiahon laidassa oli Helena 1882-1950 (os. Hakuli) ja Taavetti Reimanin 1877 (Juonekse Taavetti) talo. Lapset: Hannes 1907, Lahja 1910 (Muuri), Leo 1914, Lauri 1918 ja Kaarlo 1920-91. Kylän nuoret kokoontuivat usein heille iltaa istumaan.

27.        Seuraavana oikealla oli Miina 1884-1968 (os. Vesterinen) ja Taavetti Vesterisen 1875-1942 (Tuomaan Taavetti) talo. Lapset: Ville 1902+Bertta 1913 (Haapoja), Hilja 1905 (Rapeli), Toivo 1907, Lempi 1910 (Rissanen), Sylvi 1914 (Korhonen), Vieno 1918, Arvi 1918 (kaatui 22.7.41) ja Tauno 1920 (kaatui 7.7.-43). Heidän perheensä oli ahkera marjojen ja sienien kerääjä. Heidän portiltaan lähti pieni polku vasemmalle Lähtee notkoo. Siellä oli hyvä ja kirkas lähde, josta monet kyläläiset hakivat kahvivettä. Lähde oli muuten hyvässä kunnossa vielä 1990.

Seuraavaksi tulemme Hämäläisen notkoon ja vasemmalle jäävät Potattikuoppii mäki ja tie Vaht´tuvalle.

28.        Ratavartioiden talo, Vaht´tupa, jossa aikoinaan asuivat Ville Mäkeläinen ja August Vauhkonen sekä sen jälkeen vuokralle Eloranta, Vesterinen sekä Iida 1896-1993 (os. Nikkanen) ja Herman Kurppa 1895, joiden lapset Jouko 1936, Raili 1938 ja Raija 1941.

Tie jatkuu Putkaporttiloile ja radan yli mennessä Rekrikole, mutta oikealle jää ennen rataa

29.        Helena 1870 (os. Laitinen) ja Mikko Reimanin 1864 (Esi Mikko) talo. Lapset: Ville 1891-1937, Katri 1892, Kalle 1902, Juho 1905 (kaatui 12.2.40), Toivo 1908 (kaatui 27.2.40) ja Hilma 1910-1996.

30.        Palaamme takaisin Paarnoi-aholle ja lähdemme kujasia oikealle. Siellä on koivujen keskellä Kalle Kärpäsen 1880-1955 talo. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Anna 1882-1912 (os. Määttänen). Lapset Aino 1903-1975 (Valjakka), Saimi 1905-1984 (Utriainen/Kettunen) ja Lyyli 1907-1987. Toinen vaimo oli Helena 1888-1921 (os. Määttänen), lapset: Ella 1913-1984 (Murtovuori), Helmi 1915 (Määttänen) ja Artturi 1917 (Kaltokari). Kolmas vaimo Eulaalia 1895-1957 (os. Lempiäinen), jonka kanssa ei ollut lapsia.

31.        Jatkamme edelleen Anna 1887 (os. Velling) ja Kalle 1886 Koivun talolle. Lapset Sulo ja Vieno. Aikaisemmin sen omistivat Herman 1866 ja Ulla 1877 Reiman, lapset: Kalle 1903, Ville 1907, Väinö 1916 ja Ella 1920 (Nyman). He muuttivat Keravalle.

32.        Jatkamme pellon laitaa oikealle, jossa on Sandra 1887 (os. Hakuli) ja Risto Reimanin 1884-1927 (Anti Risto) talo. Lapset Otto 1907-1978, Lilja 1909, Aino 1911-1997, Helvi 1914 (Suvanto), Arvi 1921 (kuollut sotavankeudessa noin 1950, siunattu Tyrväälle 60-luvulla), Reino 1924 ja Martti 1927. Riston kuoltua 1927, he möivät paikan myöhemmin Wåhrströmille ja muuttivat Harjun tien varteen lähelle koulua.

33.        Edelleen pellon reunaa jatkettaessa on Aino 1894-1956 (os. Toivonen) ja Juhana Hakulin 1888-1940 talo. Lapset: Siviä 1913 (Turtiainen), Pentti 1918 (kaatui 30.6.44), Helli 1921 (Nikkanen), Toivo 1922-1986, Sirkka 1924 (Lintuvuori), Eino 1926-1974, Kerttu 1928 (Helminen) ja Leena 1935 (Ihatsu). Tämä paikka oli alun perin Antti Reimanin ja sitten Koivun.

34.        Pienen metsätaipaleen jälkeen on Helena 1863-1951 (os. Reiman) ja Ristian Nikkasen 1858-1936 (Juhana Ristijaan) talo. Lapset: Ville1886-1958, Antti 1888-1935, Herman 1891-1945, Miina 1894-1991, Iita 1896-1993 (Kurppa), Juho 1899-1951, Katri 1905-1992 (Määttänen) ja Joonas 1909-1998. Taloa jäi pitämään Hilja 1910-1989 (os. Pentikäinen) ja Joonas Nikkanen, lapset: Jouni 1933, Keijo 1936-45 ja Irene 1937. Talossa asui myöskin Helenan veli Kustaa 1851 Reiman (Sokkee Kusta). Hän oli sokeudestaan huolimatta monen toimen mies, toimi pyhäkoulun opettajana koko ajan, kantoi aikoinaan postin kylään, teki harjoja ja möi almanakat joka taloon. Hän tunsi talojen sijainnin ja melkein jokaisen kyläläisen äänen perusteella.

Seuraavaksi tulemmekin Uuvesilla-määele. Tämä oli kylän juhannus­kokkopaikka. Vaikka aho oli aivan metsän keskellä, niin joka juhannus siellä poltettiin korkea sankakokko, jonka pojat talkoilla aina tekivät. Kulohälytyksistä ei tiedetty mitään, eikä palokuntaa ollut koko pitäjässä. Aholla pyörittiin piirileikkiä ja juotiin punaista sakariinilimonaatia.

35.        Aholta vähän oikealle oli Iita 1888-1942 (os. Reiman) ja Antti Nikkasen 1888-1935 (Ristjani Antti) talo. Lapset: Tauno 1912, Vieno 1914, Irja 1917, Helvi 1919, Roine 1923, Eila 1927 (Kokko) ja Erkki 1931-1968.

Ylitämme seuravaksi Uuvesilla joen, jossa oli sillan lähellä syvä vonkka, siinä uitettiin aina kylän hevosia. Nousemme ylös Jeremalaisii mäkkee. Oikealla on

36.      Loviisa 1882 (os. Määttänen) ja Taavetti Reimanin 1875-1918 (Jeremalaisii Taavetti) talo. Lapset: Toivo 1903, Viljo 1905, Väinö 1907-1945, Ilmari 1910 ja Elvi1913-1999. Vanhemmat pojat olivat rautatien palveluksessa ja kotipaikkaa hoiteli Vieno 1910 (os. Reiman) ja Ilmari Riihelä. He olivat muuttaneet sukunimen Riiheläksi.

37.        Vasemmalle oli Miina 1887 (os. Riikonen) ja Joonas Reimanin 1888 (Jeremalaisii Juones) talo. Lapset: Aili 1912, Irma 1916 (Ruokonen), Paavo 1917 (kaatui 11.8.41) ja Hanna 1920 (Solin). Toivo Riihelä osti myöhemmin heidän paikkansa.

38.        Seuraava oikealla oli Katri 1885 (os. Iivonen) ja Juhana Reimanin 1870 (Jeremalaisii Jussi) talo. Lapset: Elina 1907, Tyyne 1902, Martta1910-1988 (Reinikainen), Aino 1912, Vieno 1915, Uuno 1917, Laina 1922, Reino 1924 ja Tauno 1926.

Seuravaksi tulemmekin Hiopi ahole.

Ahon laidassa oikealla oli aikoinaan Hioppi 1842-1915 ja Mari 1840-1931 Reimanin talo, jossa oli lapsia ainakin Herman 1872-1939 ja Miina 1872. Miina eli yli satavuotiaaksi (pso Juho Halko). Talo oli sittemmin purettu ja maat omisti Eino Reinamo 1906 ja myöhemmin Wåhrström. Vasemmalla oli aikoinaan Salomon Reimanin 1875 (Israli Salamoon) sekä Ulla 1875-1944 ja Antti Reimanin 1869-1919 talo, mutta he muuttivat Lounatjoelle. Ullan ja Antin lapset: Sulo 1908, Eino 1909 (kaatui 15.8.41) ja Saimi 1912-2001. Paikat osti myöhemmin

39.        Karoliina 1881-1949 (os. Kakko) ja Risto Määttänen 1881-1943 (Esi Risto). Lapset: Impi 1905 (Raninen), Saimi 1906-1955 (Salminen), Sulo 1907 (kaatui 30.8.41), Onni 1911-1976, Toivo  1916 (kaatui 9.6.43) ja Tauno 1918.

Kujaset lähtevät nyt Peräkylään päin. Vasemmalla kuusien keskellä oli

40.    Annastiina 1890-1973 (os. Vesterinen) ja Ville Reimain 1882-1929 (Israli Ville) talo. Lapset: Laura 1911, Helmi 1912 (Wikström), Irja 1915-2000 (Pennanen), Tauno 1917 (kaatui 2.8.41), Maire 1920, Hilkka 1921, Viljo 1922, Aili 1922 ja Onni 1926. Villen kuoleman jälkeen talo myytiin huutokaupalla ja Annastiina joutui muuttamaan Lounatjoelle lasten kanssa. Huutokaupan pitäjälle oli tullut jotain sekaannusta papereissa ja he saivat talon takasisin viiden vuoden kuluttua.

41.        Vasemmalla oli Harju hovi, joka olikin suurin peltopinta-alaltaan koko kylässä. Talolla oli monia omistajia, jotka hakkasivat metsät paljaiksi ja pellot pääsivät rappeutumaan. Omistajista mainittakoon Crusell (vuokralaisena Rosenqvist), Lehteri, Raussi, Sallinen ja viimeksi Wåhrström, joka teetti peltoa lisää ja kunnosti muutenkin paikkoja. Hovin mailla oli kolme pientä järveä, Peräjärvet, aivan lähekkäin. Siellä kyläläiset kävivät usein uimassa.

42.        Tullessamme takaisin kujasille on vasemmalla Aino 1901 (os. Reiman) ja Iisakki Reimanin 1893-1977 (Juhana Iisakki) talo. Lapset: Salme1923-2003, Hannes 1924 (kaatui 17.3.44), Helga1926-1996, Signe 1928 (Nurmi), Alli 1932 (Johansson), Veikko 1935 ja Voitto 1942.

43.        Olemme Ronnimäellä ja vasemmalla on entinen Niku Villen talo, jossa myöhemmin asui Karuliina Leino (o.s Pentikäinen)1887 lastensa Kallen 1908 ja Alinan kanssa. Hän meni sitten naimisiin Joonas Iivosen 1891 kanssa. Lapset: Lempi ja Armas 1927. Talon osti sittemmin Antti Ravantti, jolla oli poika Vilho. Myöhemmin sen omisti Roisko ja tytöt Toini ja Aune Martikainen. Heidän jälkeensä sen osti Johannes Reiman, joka vuokrasi taloa Harjun nuorisoseuran käyttöön.

44.        Aivan vieressä oli Alviina 1899 (os. Pentikäinen) ja Ville 1893-1928 Airikan (Henteri Ville) talo. Heillä tytär Eila 1923.

45.        Tien toisella puolella oli Helena 1855 (os. Määttänen) ja kylänvanhimman (Kyläukko) Herman Reimanin 1857-1930 (Kaapre Hermaan) talo. Lapset: Mikko 1878-1942, Israel 1879, Johannes 1882-1950, Juones 1888, ja Samuli 1892-1950. Isän kuoltua jäi kotipaikka Miina 1898-1991 (os. Iivonen) ja Samuli Reimannille, lapset: Erkki  1934 ja Heimo 1937.

46.        Vasemmalla pellon takana oli Antti ja Sofia Honkasen talo. He olivat muuttaneet Varkaudesta, lapset: Elvi, Lauri ja Hertta. Aikaisemmin talon omistivat Ulla (os. Halonen) ja Mikkeli Reiman, lapset: Toivo ja Otto (kaatui 11.8.41). Ulla meni naimisiin Finnholmin kanssa, heillä lapset: Eine, Rauha ja Rauno.

47.        Seuraavana tien oikealla puolella oli Mari 1872 (os. Reiman) ja Taavetti Iivosen 1867 talo. Lapset: Joonas 1891, Kalle 1897 ja Jussi 1899. Kalle jäi kotipaikalle ja meni naimisiin vasta sodan aikana Nellyn  1908-2000 (os. lisakkila) kanssa, heillä yksi tytär Terttu 1943.

48.        Heidän talostaan oikealle oli pieni mökki. jossa asuivat Kustaava 1856 (os. Sikanen) ja Herman Reiman 1861-1931, Vilhelmi Hermaan. Heillä oli poika Jalmari, joka oli mennyt Venäjälle.

49.        Tien oikealla puolella oli vielä Heta 1884 ja Joonas Reimanin 1888 (Kaapre Hermani Juones) talo. Heillä tytär Vieno 1910 (myöh. Riihelä).

50.      Vasemmalla oli Tilda 1890-1984 (os. Airikka) ja Johannes Reimanin 1882-1950 talo. Lapset: Tauno 1915-1998, Toini 1919 (Nissilä), Viljo 1923-1977, Venla 1925, Hilja 1928 (Lehtonen/Lehtiniitty) ja Tyyne 1930.

Nyt tie jatkui kaunista mäntymetsää kasvavan kankaan läpi Hötsölän kylään. Vasemmalle jäivät Likolammet ja Likolammin mäki, joka oli suosittu mäenlaskupaikka.

Olemme kiertäneet varsinaisen kyläaukean ja palaamme takaisin Suosillan päähän, josta kujaset lähtevät Markkolan kyläosaan. Oikealla oli aikaisemmin ollut Redderin taatsa, mutta se oli purettu.

51.      Seuraavana oli Katri (os. Nikkanen)1888-1978 ja Herman Laihasen 1879-1923 talo. Lapset Hermanin I puolison Helena Mamian 1886-1920 kanssa: Otto1908 (kaatui 3.8.41), Huugo 1915, Pentti1919 (kaatui 17.8.41). Katrin ensimmäisestä avioliitosta Kalle Havian1879 kanssa Tyyne 1908, Helmi 1909 (Eskolin) ja Hanna 1912 Havia. Vasemmalla oli aikaisemmin pieni talo, jossa asui vuokralaisena mm. opettaja Toivi Kuhlman, talo oli purettu.

52.      Oikealla oli Aleksanteri Hyttisen talo, heillä lapset Arvi, Viljo ja Kauko. Talon osti myöhemmin Lempi 1911-1999 (os. Iivonen) ja Einari Kakko 1910, Markkolaisii Einaar. Heillä tytär Maija 1939.

53.      Vasemmalla oli entinen Pulssin paikka, jonka osti Anni 1885 (os. Iivonen) ja Salamon Kirjavainen 1890-1947. Lapset: Helmi 1909, Kauko 1917 ja Hanna 1919 (Salmi). Salamon oli paljon mukana seurakunnan ja kunnan asioissa.

54.      Oikealla oli vanha Kustaa 1853-1916 ja Maijastiina 1859-1926 (os.Lotsari) Kirjavaisen paikka. He olivat muuttaneet Mäkienmäeltä Harjuun. Lapset: Mikko 1883-1938, Katriina 1885 Kakko / Nikkanen, Ville 1889, Salomon 1890, Juhana 1893 ja Yrjö 1902-1976. Ville ja Iita 1910 (os. Hätönen) rakensivat samalle paikalle. Lapset: Keijo1935, Kauno 1940, Kyösti ja Mervi.

55.      Iita 1902 (os. Pusa) ja Yrjö Kirjavainen 1902-1976, heillä tytär Kirsti 1931. He rakensivat talon siihen aivan lähelle.

56.      Tästä eteenpäin oli Aino 1907 (os. Haikonen) ja Juhana Kirjavaisen 1893 talo. Lapset: Aili 1926, Helli 1927, Osmo 1932, Eeva 1930, Sanni 1934, Anja 1937, Hilkka 1939, Jaakko 1942 ja Heikki 1944.

57.      Naapurissa koivikon keskellä oli Helena 1884-1947 (os. Romu) ja Kalle Ryypön 1882-1947 talo.

58.      Palaamme takaisin kylätielle ja kun ylitämme Markkolan joen, niin kohta vasemmalla on Elli 1900 (os. Kuuluvainen) ja Viktor Urmaksen 1894 talo, hän oli Keski-­Kannaksen maatalousteknikko. Lapset Kaija 1930 ja Heikki 1933. Urmas oli ostanut tilan Herman Vesteriseltä 1886-1971, joka taas oli saanut sen vaimonsa Iida Kakon 1888-1957 perintönä.

59.        Oikealla oli Katriina 1885 (os. Kirjavainen) ja Mikko Nikkasen 1895 talo. Lapset Katrin ensimmäisen miehen Rikhard Kakon 1883-1916 kanssa: Aino 1909 (Lantiainen), Toini 1912-1995 (Mattinen), Urho 1914 (kaatui 3.9.42) ja Nikkasen lapset: Hannes 1920, Toivo1923-1988, Esteri 1925-2005 (Saarinen), Kerttu1928 (Karlsson). Irja1930 ja Martti.

60.        Seuraavana oikealla oli Anni 1895-1932 ja Ville Kakon 1889-1962 (Paavo Ville) talo. Lapset: Helvi 1913-1975 (Winter), Uuno 1917-1993, Maire 1918 (Jokela), Hilda 1922 (Nurminen), Paavo 1924, Katri 1926 (Kaljunen), Hannu 1929 ja Heikki 1931.

61.        Vähän eteenpäin oli Anni 1872-1954 (os. Reiman) ja Markko Kakon 1866-1919 talo. Lapset: Hilja 1901-1960 (Havia), Katri 1903 (Lampainen), Jussi 1905-1980, Ilmari 1907-1991, Einari 1910 ja Aino 1913.

62.        Palaamme takaisin joen mäelle ja jatkamme vasemmalle, oikealle jää Edvart 1888 ja Linda 1883-1928 (os. Lyytikäinen) Kakon talo. Lapset Lempi 1909 ja Kyösti 1914 (kaatui 18.1.-40). Edvart kävi välillä Kyöstin kanssa Amerikassa, mutta palasi takaisin ja alkoi suksimestariksi. Myöhemmin paikan osti Lahja 1915 (os. Osolaunus) ja Väinö Määttänen 1906-1965. Lapset Martti 1937 ja Marjatta 1943.

63.        Seuraavana oikealla oli Mari 1874-1944 (os. Iivonen) ja Risto Kakon 1869-1937 (Paavo Risto) talo. Lapset: Herman 1890, Iita 1902 (Auvinen), Väinö 1902, Kalle 1904-1999, Ville 1907, Jussi 1910, Eino 1913 ja Yrjö 1916.

64.        Heiltä edelleen oli Helena 1877 (os. Kakko) ja Ville Hannisen 1877 talo. Lapset: Eljas 1908, Erkki 1910, Eino 1912 ja Viljo1915. Ville oli rautatiellä ja he asuivat välillä muualla, mutta tulivat takaisin Harjuun.

65.      Metsän läpi vasemmalla oli kuusien keskellä Orjatsalon talo. Lapset: Einari 1916 (kaatui 2.3.-40) ja Reino. Myöhemmin paikan osti Elina (os. Kirjavainen) ja Esajas Kirjavainen. Lapset: Vieno, Laura, Pirkko ja Esko.

66.        Oikealle aivan radan varteen jää Ulla 1875-1960 (os. Kakko) ja Jaakko Tuurin 1871 talo, heillä tytär Kerttu 1912 (Kirjavainen). Kerttu ja Pertti Kirjavainen asuivat useita vuosia Australiassa.

67.        Jos ylitämme radan, niin oikealla on Sofia Kakon talo, tämä kuului vielä Harjun kylään.

68.      Ennen asemaa huonon metsätien varrella oli Ulla 1884 (os. Kakko) ja Risto Määttäsen 1880 (Konduktööri Risto) talo. Lapset: Aarne 1908, Onni 1911, Eevi 1915 (Huovinen), Reino, Meeri 1921, Eino 1924 ja Paavo1927. Tästä hieman eteenpäin oli

69.      Rautatieläisten asuintalo, jossa asuivat mm. Esa ja Aino Iivonen, Antti ja Iita Partanen, Toivo ja Elli Litmanen sekä Kiesit.

70.      Kanneljärven asemarakennus, jossa oli myöskin ravintolan hoitajana Anna Sopanen.

        71.   Vastapäätä oli asemapäällikön virka-asunto.

72.        Seuraavana samalla puolella oli Poliisivartiokonttori, jossa poliiseina eri
aikoina olivat Eero Pehkonen, Jussi Nikkanen ja Väinö Viuhko.

73.        Radan ja maantien välissä oli rautatieläisten asuintalo, Tiilikasarmi, jossa asuivat mm. Väinö Kariniemi ja Aune Metsäpuro.

74.        Tienmutkassa vasemmalla oli kauppatalo, jossa viimeksi piti kauppaa Vilho Henttinen.

75.      Vastapäätä oli Veljekset Määttäsen kauppa.

76.        Vasemmalla puolella oli Ville Kakon talo, jossa Ulla 1887 (os. Kakko) Kokkola piti kahvilasainoita.

77.      Oikealla oli Paavo Kakon 1873 talo, heillä lapset: Eino 1908, Elviira 1905, Lauri 1911 ja Uuno 1915 (kaatui 24.7.-44).

78.      Seuraavana oli Osuuskauppa, jossa johtajana oli Matti Kärkäs. Kauppa oli Halilan Osuuskauppa päätoimipaikka.

79.      Aivan lähellä oli Nikolai 1877 ja Katri 1888 (os Rättö) Kakon talo, lapset Lauri 1914 (kaatui 14.8.41) ja Tauno 1916 (kaatui 26.12.-39).

80.      Seuraavana oli Risto ja Irene Kelosen talo, heillä tytär Meeri.

81.      Tien vasemmalla puolella oli Hilja (Lehtonen) ja Kalle Kakon 1890 talo, heillä lapset: Helvi 1916, Katri 1918 (Ahtola) ja Kerttu 1922 (Saarela).

82.      Oikealla puolella oli Anna (Kiesi) ja Ville Kakon 1874-1927 (Sentraali Ville) talo. Heillä oli kylän puhelinkeskus. Lapset: Tyyne 1900, Toivo 1902, Aarne 1906, Lyyli 1909, Einari 1911 ja Hilta 1914 (Heikkilä). Einari palveli armeijassa ja oli eversti.

83.      Seuraavana oikealla oli Otto Hytösen kaksikerroksinen talo, jossa asuivat Otto ja Iida Hytönen.

84.      Vielä oikealla oli Hilda 1883-1933 (Parviainen) ja  vaunutarkastaja Joonas Kakon 1878-1959 talo, lapset Väinö 1911 ja Mirja 1921.

85.      Vähän matkan päässä oli Matti 1869 ja Ulla 1872 (os.Pentikäinen) Lahden talo, lapset: Toivo 1905, Lempi 1902, Eero 1902, Sulo1911, Ella 1913-25 ja Pentti1916.

86.      Vastapäätä oli  entinen majatalo, Kakkoja sekin, tytöt Tilda 1895 (Mattila) ja Roosa 1901.

87.        Seuraavana vasemmalla oli Anni 1876 (os Nikkanen) ja Paavo Kakon 1875 (Reijo Paavo) talo. Samassa talossa asui heidän tyttärensä Helmi 1911 ja Toivo Kauranen 1904.

88.      Edelleen vasemmalla oli Katriina 1897-1971 (os. Havia) ja August Vesterisen 1895-1984 talo, heillä lapset Kerttu 1921 ja Unto 1927-1998.

89.      Sitten tulemmekin Soltaanjoelle ja jonkun verran tien oikealla puolella oli Annamari 1885 (os. Kakko) ja Mikko Kirjavaisen 1883-1938 huvilamallinen talo. Heillä lapset: Aino 1907-75 (Pehkonen), Vilho 1912-70, Pertti 1915-86, Urho 1919-1991, Pauli 1921-87, Kyösti 1924 ja Pekka 1929-99, Erkki 1931-1934, Hukkui Soltaanjokeen Joen toisella puolella oli Kirjavaisen raamisaha, mylly ja pärehöylä. Heillä oli myöskin kuorma-auto ja he harjoittivat puutavarakauppaa.

Tästä maantie jatkaa kohti Kanneljärven kirkonkylää, vasemmalle kääntyy tie Harjuun. Seuraavat talot tien varrella eivät kuulu varsinaisesti Harjun kylään. Oikealle jää Iida 1900 (os. Kiesi) ja Joonas Nikkasen 1901 (Jänissilla Juones) talo. Vasemmalla puolella on Sandra Reimanin asuttama talo ja seuraavana vasemmalla on entinen Varnissovan omistama huvila, jonka opettaja Kannas osti ja kunnosti asunnokseen. Aivan siinä lähellä oli pieni mökki, jossa asui Varpu Saksi, Hiire Varpu.

Seuraavaksi tulemmekin taas kansakoululle, josta lähdimme kyläkierrokselle.

Lounatjoki

Palaamme nyt Uuvesilla määele ja lähdemme kohti Lounatjokea, joka kuuluu myösHarjunkylään.

Tie on aivan suora noin 2 km, ja kaksikaistainen, koska siinä oli aikaisemmin kulkenut kapearaiteinen rata ja hevosen vetämä vaunu, Kontka. Tietä sanottiinkin yleisesti Kontkatieksi. Samanlainen rata jatkui Särkijärvelle, mutta siellä vaunua veti pieni höyryveturi, Höyrykontka.

Lounatjoella oli paljon komeitakin huviloita, jotka olivat pietarilaisten rakennuttamia. Rajan sulkeuduttua jäivät huvilat Suomen valtiolle ja niitä hoitamaan oli määrätty hoitokunta. Useassa huvilassa asui vuokralaisia ja osa oli myyty tontteineen tai purettu siirrettäväksi jopa Helsingin liepeille asti.

Läheskään kaikkia asukkaita en oppinut tuntemaan, koska muuttoliike oli aika suuri

1. Ville Nikkanen

2 huvila

3. Toivo ja Selma Puolakka ja lapset Elsa 1922, Pauli 1921, Antero 1925 (Elsa Kronqvist, Selman kasvatusäiti)

4. Aarne 1893 ja Eeva 1894 (os. Nikkanen) Valokorpi, heillä lapset Ilmari ja Paavo 1918.

5. kaksikerroksinen huvila

6. Lounatjoen kansakoulu perustettiin sinne 1928 Hilma ja Jussi Nikkaselta ostettuun entiseen Papin huvilaan. Opettajina olivat ainakin Mauno Konttinen ja hänen sisarensa Salome. Aili Kemppi ja Aila Tammi, viimeksi Vieno Härkönen.

7 ja 8 Emil Pulkkisen huviloita. Dunja Garatina asui toisessa.

9. Emil ja Edla Pulkkinen. Emil oli puutavaraliikemies

10. Ratavartija Armas ja Thyra Svensson

11. Johannes ja Helena Lyytikkä >Paavo

12. Väinö ja Elina Ruokonen ja tytär Kerttu.

13. Rautatieläisten talo

14. Pysäkki ja posti Pysäkin hoitajina oli Heikkonen

15. Väinö 1883 ja Ulla 1887 (Kakko) Kokkola ja tr Raili 1919 (Tiihonen)

16. Olga 1889 (Asikainen) Kakko pso Joonas 1878-1932 ja tr.Anna 1918

17. Eero 1901 ja Aino 1907 (Kirjavainen) Pehkonen

Seppo 1930, Ilta-Tuulia 1933, Marja-Leena 1940

18. Julia Meri

19. Ida Maria Havukainen

20. Antti Ronkanen

21. Johannes Räikköläisen kyläkauppa

22. Antti Anderssonin 1882

23. Aleksander ja Anna Hottinen

24. Anton Erikson

25. Jaakko ja Katri Ketola (saarnamies)

26. Hannes 1871 ja Olga (Nyman) Myntti (Kouvolan asemapäällikkö)

27. Juho 1888-1930 ja Maija 1892 (Peippo) Porokuokka

lapset Elsa 1915, Laura 1923, Ida 1926, Arvi 1930 (myöh. Lounatjoki).

28. Jooseppi 1886 ja Maija 1890 (os. Hussi) Hyttinen>Uuno 1919, Taimi 1922 (Anteroinen),

Irja 1924-36, Erkki 1926, Otto 1927

29. Helena 1867-1953 (Sokura) Nikkanen tytär Siiri1908, sekä Siirin mies Elo 1901 Manninen

(kaatui 1.3.40).

30. Herman 1872-1939 ja Maria 1879 (Kokko) Reiman

31. Kustaava 1879 (Henrikson) Reiman ja Kustaa 1860-1928, Esi Kusta. Heillä lapset:

   Jussi 1900, Elsa 1903, Adolf 1908, Kaarlo 1911, Herman 1914 ja Vilho 1917 (kaatui 28.6.41).

32. Toivo ja Edla Äikäs >Helvi Helena  1933 (Saarinen)

33. Anni 1882 (os Nikkanen) ja Taavetti 1877, (Juhana Taavetti) Reiman. Heillä lapset: Miina 1904,

Eino 1906, Lilja 1909, Vieno 1913-2012, Esteri 1916, Hanna 1921 ja Erkki 1923. Heillä oli sainoi ja kauppa samassa talossa sekä Taavetilla Hopeaojan varrella tervatehdas. Lapset muuttivat myöhemmin sukunimensä Reinamoksi.

34. Arvid ja Alma Tuomilehdon kauppatalo, kauppiaana Eino Paavolainen

35. Aadolf Hämäläinen

36. Risto ja Miina Kakko (entinen Harjun kauppatalo)

37. ent. Ruokosen talo, puutarhuri Schlesinger

Jussi 1874 ja Eeva 1878 (Riikonen) Ruokonen ja heillä lapset: Aune 1913,

Paavo1916, Antero ja Pekka. 1922.

38. Aleksanteri Miikkulainen

39. Kronqvistin huvila

40. Beregovskin huvila

41. Myntin huvila, jossa asui Anti Ulla 1875-1944 (Nikkanen) Reiman

42. Risto Kakko ja Iita

43. Jussi ja Hilma Pätilä

44. Antti Tontti

45. Helmi Koivusalo

46. Joonas ja Edit Kontula

47. Ilmari Vesihiisi

48. Juho Järvelä

49. Adolf Pylvänäinen, kesäasunto

50. Anni Reiman

51. Benkovskin huvila

52. Lehterin huvila Gotfried 1869 ja Jolanda Lechter, Yrjö 1904, Ragnar 1909.Verner 1911

53. Emil Hovi kaksi huvilaa

54. Anton Marshanin makkaratehdas ja huvila

55. Valentin Kiparskyn huvila

56. Helena Grundströmin huvila

57.Emilie Mäkelän huvila Maire 1917

58. Mikko 1882-1949 ja Karoliina 1878-1939 Hautamäki lapset Elviira 1903, Helmi 1904 

(Koivusalo),Anna1905, Saima 1907-86, Viljo 1908, Oiva 1911, Martti 1915.

59. Toivo 1896 ja Anna Koho Lounatjoelta lähti metsän läpi Halilaan Piilitie,

sen varrella asuivat Toivo Koho ja Öhrnberg.

60. Pitkänen

61 Elisaveta Sasimovsk

62. Noin kolmen kilometrin päässä asui Eeva 1879-1951 (os. Määttänen) Kakko (Ville leva).

Eevan mies Ville Kakko joutui 1918 sodan jälkiselvittelyn uhriksi. Lapset: Tyyne 1903, Kerttu 1905, Siiri 1907 (Lahti), Aili 1910 (Uronen), Jenny 1912 (Riikonen), Aira 1914 ja Sirkka 1917 (Paavilainen).

Särkijärvellä aloitti toimintansa Marschanin makkaratehdas, joka siirtyi sittemmin Viipuriin.

Lounatjoen seutu oli melkoinen työllistäjä siihen aikaan. Metsiä hakattiin paljon ja ajettiin asemalle sekä lastattiin junaan. Oman värikkyytensä antoivat reissumiehet ja kesäasukkaat, joita olikin useassa huvilassa.

Olemme kiertäneet kylän - ehkä matkalla on jäänyt joku tärkeä paikka mainitsematta, jonkun perheenjäsen unohtunut pois tai jotain muuta tärkeääkin jäänyt puuttumaan. Mutta kun tämä on tehty vain muistin varassa ja yli neljänkymmenen vuoden perästä, niin kaikki on inhimillistä.

Kotikyläni Harju (A. Kaltokari)

oli pieni, tyypillinen kannakselaiskylä, jonka läpi virtasi kylämaisemaa halkova pieni joki. Se puikkelehti kuin häpeillen omaa pienuuttaan ja laajeni jälleen pyörteissään uimakelpoiseksi syväksi vonkaksi. Sen vesi oli puhdasta, täysin juomakelpoista, mutta tulihan se suoraan korpien kätkemistä luonnon lähteistä. Kylän läpi ei kulkenut mitään valtaväylää, vain pienet, ajoittain saviset kyläkujaset kiertelivät talosta taloon. Ne kokosivat kylän asukkaat jokapäiväisiltä askareiltaan kotimökin lämpöön ja perheen pariin. Kylässä ei ollut mitään yhteisiä kokoontumistiloja eikä ajanviettopaikkoja, mutta niin uskon, siellä asui suhteellisen tyytyväisiä ihmisiä. He asuivat esivanhempiensa raivaamilla omilla kotikonnuillaan ja uskoivat oikeutetusti parempaan tulevaisuuteen.

Kylä ei ylpeillyt suuruudellaan, vaan se oli juuri niin pieni, että se mahtui meidän jokaisen sydämeen ja pysyy siellä ikuisesti ajan patinan kultaamana.

HÄMEENKYLÄ

Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viittaava paikka jo ennestään.

Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoisessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärvrn luoteispuolelle, josta se lähti kutakuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajärveen.

Hämeenkylässä oli viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.

Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jaloja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suurimman osan omisti Pietarin vallasväki.

Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulkenutta tietä. Myllyojassa oli ollut perimätiedon mukaan aivan maantien tuntumassa jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana. Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisille maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 m. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen liittyvän moottorin. Joonas Reiman tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä.

Yläkylän maantietä lähdettäessä Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen kansakoulu. Rytönmäen alapuolelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi Hämeen läpi Alakylään. Puron varressa olivat kyläläisten saunat. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Joona ja Anna Määttänen rakennuttivat höyrykoneen voimin käyvän sahan. Sen Veljekset Määttänen Oy laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli höyläämö ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.

Hämeenkylä (Hämmeekylä)

Hämeenkylää kutsuttiin aikaisemmin Hämeeksi. Kylän nimen alkupe­rästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-­nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viit­taava paikka jo ennestään.

Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoi­sessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärven luoteispuolelle, josta se lähti kuta­kuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajätveen.

Hämeenkylässä oli puhekielessä viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.

Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa ja siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jalo­ja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suu­rimman osan omisti Pietarin vallasväki.

Kylänosa       Nimi            ha              Asukkaita 1870-luvulla

Hameenkylä 1 Rättö            178                Rättö, Sintonen

Hämeenkylä 2 Hyrri             482                Pullinen, Määttänen, Seppänen,

Hämeenkylä 3 Hämäläinen   234            Kakko

Hämeenkylä 4 Seppälä         727                Kakko, Mamia, Hussi

Hämeenkylä 5 Muottila        218            Määttänen

Hämeenkylä 6 Määttälä        115            Määttänen, Juvonen

           yht.1954 ha

Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulke­nutta tietä. Karhonanmäeltä lähdettäessä oli ensimmäinen talo tien oikealla puolella

(1) Viljami 1914-88 (Hiepi Salamoni Viljami) ja Irja Kakko 1915 (Rättö).

   Raimo 1934, Terttu 1936, Aaro 1938, Pentti -47

      Pirsan tie kulki Saatjärven pohjoispuolitse järven ym­päri. Järven läheisyydessä olivat

(2) Edvard 1895-1966 ja Siiri 1895-1992 (Jäppinen) Silvas

      Hertta, Hilkka ja Osmo

Rautatiekirjuri Edvard Ferdinand Silvas ( ent. Weiss) (1895 -1966) Siiri Maria os. Jäppinen (1895-1992) vihittiin Pietarissa 14.4.1918. He pakenivat 2.6.1918 vallankumouksen alettua Suomen puolelle ja asettuivat tilapäisesti asumaan Saatjärvelle.

(3) Claus Weissin 1866-1939 talo.

Pietarissa asuneella ylikonduktööri Klaus Ferdinand Weiss;illä oli talviasuttava kesäpaikka Saatjärvellä jo 1800 luvun lopulla. Vakituisesti hän asui Saatjärvellä 1918 - 1939.

(4) Jalmari 1905-41 ja Aino 1909 (Mamia) Määttänen.

   Eira 1934 (Jussila ent Juselius)          

(5) Herman 1884-1943 ja Helena 1884 (Määttänen) Kakko

     Uuno 1913-61 pso Toini 1914 (Vuorikkinen) ja poika Erkki 1938,

     Mauno 1918, Janne 1920.

(6) Ville 1885-1925 ja Tilda 1874 (Nikkanen) Mamia Myllyoja Ville.

Myllyojan nimen Ville sai paikalla virtaavasta Myllyojasta, jossa perimätiedon mukaan aivan maantien tun­tumassa oli ollut jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana.

(7) Ville 1882 (Kusta Ville) ja Ulla 1886 (Havia) Hussi.

      Eino 1907, Tauno 1911, Rauha 1920 (Pirinen), Hugo 1921.

Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisil­le maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 metriä. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen kuuluneen moottorin.

      Seuraavana oikealla puolen tietä oli

(8) Kalle 1898 ja Elsa 1904 (Määttänen) Nikka­nen.

      Senni 1926

      Siitä erkani vasemmalle Kyttärin tie, jonka varrella ensimmäi­nen talo oli

(9) Juhana 1854 ja Justiina 1858-1912 (Määttänen) Reiman.

      Kalle 1904-1965 ja Elina 1909 (Hytti) >Mirja 1937 (Kurppa)

(10) Ville 1857 ja I pso Helena  1863-1905 Reiman.

II pso Ulla 1878 (Vesterinen).

Johannes 1907, Joonas 1908-73 ja Martta 1908-93 (Kakko) sekä lapset Aarre 1934, Eila 1938 (Liman), Hilkka 1941, Heikki 1944

Toivo 1909-84

(11) Kalle 1879 ja Aino 1892 Kakko,(Ville Mamian leski)

     Elis 1923, Hilja 1929-31, Reima 1932, Juhana 1934

(12) Johannes 1907 ja Siviä 1910-65 (Kutilainen) Reiman,

     Kalevi 1931

(13) Eemeli 1906-31 ja Maria (Kakko) Määttänen

(14) Rikhard 1895-1977 ja Hilda 1892-1928 (Suomalainen) Kakko

        Irja 1917-1990 (Aspelin),

        Bruno 1920-95

(15) Paavo 1890-1964 Kakko.              

(16) Joonas 1892-1956 ja Aino 1899 (Anttalainen) Kakko.

     Lauri 1925

(17) Joonas 1898 (Marko Juones) ja  Tilda 1889 (Kakko) Määttänen.

Aino 1917-37, Aura 1919 (Kakko), Mauri 1923-83

(18) Joonas 1886-1956 ja Iida1897 (Määttänen) Reiman.

Joonas tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä

      Reino 1921.

(19) Herman 1903 /Kyläukkolais-Herman ja Martta 1908 Kakko.

      Martti 1929, Pirkko Liisa 1935.

      Tul­taessa jälleen maantielle oli vasemmalla

(20) Joonas 1868-1927 ja Annamaria 1870-1928 (Ryyppö) Ka­kko.

     Oikealla puolella asuivat

(21) Ville 1900 ja Annamaria 1894 (Havia) Mamia. Mari oli Matti Määttäsen leski.

     Hugo 1925, Hilkka 1928, Vilho 1930, Väinö 1932, Irja 1932 (Jussila), Kaarlo 1933,

     Jaakko 1935, Raili 1937 (Sipilä)

     Kuljettaessa maantietä eteenpäin oli seuraavana

(22) Väinö ja Anna Kakko. Väinö oli puutavaran välittäjä, joka oli ostanut talonsa Kivennavalle

muuttaneelta Iivari Kakolta. Jatkettaessa matkaa seurasi

(23) Ville 1892-1940 ja Iida 1900 (Määttänen) Kakko

      Arvo 1919, Hilkka 1922-44 (Launiainen), Aino 1924, Helvi 1926, Anna-Liisa 1928

(24) Ville 1889-1954 ja Miina 1894-1948 (Vesterinen) Huuhka, kauppias

                Laila 1917-86, Ahti 1919, Erkki 1924, Pentti 1926

      Kauppa oli kylän keskus ja risteyspaikka.

      Siitä lähti tie Suulajärvelle Haasianlah­teen ja Portaanmäentie Määtsemäelle.

      Nikulais-kujasten varrella asuivat

(25) Herman 1886-1955 ja Miina 1893-1970 (Kakki) Kakko

      Eero 1914-78, Aura 1915 (Inkinen), Anna 1918-85 (Nurmiaho) ja

      Annan poika Teuvo 1937,

      Aira 1923 (Virtanen), Irma 1927 (Kesälä), Anja 1931 (Tuomola)

(26) Juhana 1894-1957 ja Roosa 1896-1983 (Matrona Mironova) Kakko.

      Jalmari 1917-37, Esko 1919, Siiri 1920 (Rajala), Kirsti 1930 (Humu)

(27) Iisakki 1882 ja Helena 1883 Kakko

Jalmar 1906, Toini 1908 (Launiainen), Lempi 1913-90 (Määttänen), Urho 1915, Sulo 1922, Ester 1924-34

(28) Kristian 1859-1930 ja Ulla 1862-1926 (Määttänen) Kakko.

      Herman, Juha­na, Iisakki ja Kristian olivat veljeksiä ja kullakin oli oma tilansa.

(29) Herman 1902 -1971 ja Tilda 1892-1960 Kakko

         Sirkka-Liisa. 1928-90 (Valkonen), Benjam 1933, Maili 1936 (Saarimaa)

 (30) Matti 1859 ja Maija 1864 (Toivonen) Kakko

      Kalle 1890 ja Lempi (Mikkonen), lapset Helvi 1912 (Plantig), Rakel, Ruth ja Jaakko

      Tilda 1892-1960

(31) Toivo 1904-63 ja Helena 1906-93 (Määttänen) Kakko

      Seija 1935 (Lehtonen)

(32) Niku 1877 I pso Katri 1879-1915 Kakko                

II Hanna 1888 (Pimiä), poika Leo 1925

(33) Kalle 1880 ja Maijastiina 1887 (Juvonen) Kakko.

      Manda 1906, Vilho 1912, Irja 1914, Maire 1922 (Liesaho), Olavi 1924-44. Irma 1927

Viimeisenä vähän kauempana oli

(34) Eino 1907 ja Elvi 1912 (Nikkanen) Kakko.

      Eini 1930 (Rosenqvist), Eino Kalevi 1933, Leevi 1940, Antti 1941, Pentti 1945

Siihen loppuivat Nikulais­kujasten talot, vaikka tie jatkuikin kärrytienä Viiasuolle ja Saatjärvelle.

Nyt palattiin takaisin Huuhkan kaupalle. Kaupan naapurina oli

(35) Maria 1887/ Miko Mari (Määttänen)  pso Mikko Sal.p 1888-1915 Kakko

      Martta 1908, Vilho 1910, Kauko 1914

Tie jatkui edelleen Hämeen Alakylään, josta erkani kärrytie oikealle Saunamäkeen.

(36) Toivo 1907 Kakko ja

(37) Kalle 1891-1938 ja Olga 1897-1968 (Jäske) Kakko

Sylvi 1916 (Ikonen), Arvo 1918-63, Reino 1921-77, Sirkka Liisa 1924-72 (Lehtiranta), Martta 1926 (Itkonen), Pentti 1930, Aulis 1933

(38) Paavo 1855-1928 ja Liisa 1862-1946 (sisarukset) Kakko.

Kärryteiden risteyksestä käännyttiin oikealle, tielle, mikä johti Sepänmäen kujasille ja edelleen maantielle Yläkylään.                   

Saunamäen suunnasta Yläkylään maantielle tultaessa sijaitsivat vasem­malla puolen

(39) Eemil 1893 ja Loviisa 1893 (Seppänen) Luukka,

      Urho 1923, Oiva

(40) Ville 1870 ja Maria 1881 Kakko /Väy-Ville, 

      Joonas 1899-1940, Herman 1902-71, Toivo 1904, Saima  1906, Lydia 1912 (Ahonen), Onni 1918-40

(41) Ville 1901 ja Lahja 1906 (Määttänen) Kakko

Seppo 1933, Silja 1930 (Jortikka), Niilo 1935, Marja 1937 (Rämö), Pertti 1939, Pentti 1941, Timo 1943

(42) Herman 1868 ja Maria 1876 (Iivonen) Kakko,

      Amalia 1894, Katri 1895 (Hytönen), Alina 1902 (Arponen),

      Väinö 1904-44 ja Manda 1900-42 (Reiman),

                Salme 1927, Hilpi 1930-33, Aulis 1932, Terttu 1937 (Viitanen), Leo -41

      Viljo 1906, Lempi 1908 (Jumppanen), Meeri 1908 (Määttänen), Maire 1922 (Luukas)

(43) Herman 1885-1935 ja Annamaria 1891-1986 (Vaittinen) Määttänen

Armas 1910-60, Helvi 1913 (Harju), Lyyli 1917 (Havia), Sulo 1924, Veikko 1928, Eero 1932

(44) Salomon 1874 ja Anni 1881 (Pullinen) Kakko,

(45) Ville 1879-1940 ja Helena 1886 (Määttänen) Kakko

     Toivo 1907-41, Martta 1908 (Kokko), Saima 1911 (Seppänen)

(46) Anni ja Ulla Kakko sekä ensimmäisenä maantieltä päin

(47) Herman 1902 ja Lyyli 1900 (Iivonen) Mamia.

      Aili 1928, Pentti 1931

 (48) Mikko 1890-1944 ja Aino 1891 (Seppänen) Määttänen

      Niilo 1915-88

(49) Risto 1905 ja Olga 1915 (Alantie) Kakko

      Pentti 1934, Teuvo 1938  Leena 1950

 (50) Johannes 1892 ja Ulla 1890 (Kakko) Mamia.

      Uuno 1911, Jalmari 1913-48 Kerttu 1919, (Jaatinen) Mauri 1921

      Lähdettäessä Saunamäkeen menevälle kärrytielle oli metsätaipaleen jäl­keen

(51) Anni 1879 (Iivonen) Hokkanen

      vähän syrjemmässä tieltä

(52) Aleksei Aleksejeff/Alantie ja Katri Lankinen Aleksei oli Pietarista

         Yrjö, Aleksander, Olga 1915, Viktor,.

(53) Eemil 1887 ja Aleksandra 1894 (Sassa) Asikainen  

      Kun kuljettiin jälleen läpi metsätaipaleen, tultiin tieltä katsoen etempänä

(54) Edvard ja Roosa 1897 Asikainen.

      Mirjam 1927, Marjatta 1929

Takaisin Yläkylän maantielle ja sitä pitkin Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen

(55) kansakoulu oli mäntymetsän ympäröimä. Matti ja Eila Kallonen (nimenmuutos Korteneva) olivat koulun opettajapariskunta.

Joosep 1905 ja Tyyne 1907 Hänninen, Seija 1932, Pekka  1934

(56) Matti 1861-1934 ja Eeva 1856-1932 (Reiman) Mamia.

Kun laskeuduttiin koulumäkeä alas, tultiin neljän tien risteykseen. Paikkaa kutsuttiin Rintkaksi. Se oli kyläläisten ostospaikka ja nuorison kokoon­tumispaikka.

     Oikealla kulmassa oli

(57) Halilan osuuskaupan myymälä, jonka hoitajana oli Vihtori 1892 ja Aino 1906 Kesäläinen.

      Mirja 1927, Jaakko 1933

      Rätölle vievän tien varressa oli

(58) Miina Hytösen (Juho Hytönen 1861-1918) huvila ja tien toisella puolella

(59) Haukkapuron huvila.

(60) Hantusen talo. jossa Juho Sintonen piti kauppaa ja jossa myöhemmin oli Kanneljärven Kauppa Osakeyhtiö, hoitajana Toivo Pakkanen.

(61) Miina Hytönen. Rätön mäeltä erkani kärry­tie metsäpalstoille. Tien alussa oli

(62) Vorniskoi-talo (talonmiehen asunto), jossa asuivat Helena ja Anni Laukkanen.

Rätön mäen alapuo­lelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi läpi Hämeen Alakylän.

Puron varressa olivat ky­läläisten saunat.

 Mäen alapuolella olivat

(63) Pekka 1893-1955 ja Riikka 1888 (Karttunen) Rättö

Irja 1915 (Kakko), Pentti 1916-42, Kerttu 1918 (Kakko), Sylvi 1920 (Lappalainen/Simmala), Leo 1922-43, Kyllikki 1924 (Mamia), Aino 1927

Pekka Rätön talosta oli lähtöisin Pekan sisarenpoika, Mannerheim-ristin ritari Vil­ho Rättö 1913-2002. Hän sai neljäntenä ja ensimmäisenä miehistöön kuuluvana tämän korkean kunniamerkin, jonka kolme ensimmäistä saajaa olivat ylimpään päällystöön kuuluneita upseereja. Heinäkuussa 1941 Vilho Rättö tuhosi viholliselta vallatulla panssarintorjuntatykillä 3-4 panssa­rivaunua. Neuvokkaana sotilaana hän tähtäsi putken läpi, kun vallatun tykin tähtäyslaitteet oli rikottu.

 (64) Tahvo 1887-1954 ja Ulla 1890-1970 Määttänen.

      Eino 1912-61, Helmi 1916 (Kakko), Toivo 1919

      Lähdettäessä Määtsemäelle oli vasemmalla puolella Juonekse pelto, jos­sa oli ennen ollut

(65) torppa ja sitä asustaneet seppä Jaakko 1841-98 ja Saara 1845-1924 Määttänen.

Vanha tapa oli, että kylän seppä vietiin roikalla hautaan. joka tarkoitti sitä, että kolme hevosta oli ajopelin edessä ja niin myös Jaakko sai tämän kunnian. Koko matkan ajan laulettiin. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Ensim­mäisenä oli

(66) Markko 1891-1946 ja Aino 1898-1969 Määttänen

      Sirkka 1918-88 (Pyysalo), Helvi 1921 (Tapola), Hugo 1925, Eero 1928,

      Lilja 1932 (Aapio)

(67) Herman/Topilais Herman 1869-1941 I pso Katri Sintonen 1869-99 Määttänen

II Eeva-Stiina 1880 

      Hilja 1901, Risto 1903, Emil 1906-31, Onni 1908-78, Lilja 1914 (Salo), Risto 1919,

      Laura 1922 (Urmas)

(68) Mela­nia 1886 (Schunojeva)  ja Ville  1886-1927 Kakko.

Sulaoja ja ojan jälkeen Portaanojan tien­risteys, josta tie vei Yläkylään.

(69) Maria Määttäsen /Pekkolais-Paavali Mari talo.

(70) Tilda Juvo­sen/Samuli Juhana Tilta talo. Ilopellon tien risteyksessä oli tien oikealla puolella

(71) Eino 1909-97 ja Eeva 1903-93 (Pohjola) Määttänen.

      Erkki 1930-Veikko 1932-32, Paavo 1933, Matti 1935, Kyllikki 1935, Aarne 1938, Jaakko -46

(72) kaupanhoitaja Vihtori 1892 ja Aino 1895 Kesäläisen talo puutarhoineen ja seuraavana

      Mirjam 1927

(73) Anni Määttänen.

      Lauko-ojan notko, josta noustiin Muva-aholle. Oikealla puolella

(74) Kalle 1906-33/Marko Paavo Juhana Kalle ja Aino 1907-81 Määttänen.

      Hilja 1928, Heikki 1933.

(75) Paavo /Posti-Paavo 1872-1959 ja II pso Ulla 1887-1977 (Määttänen) Sintonen.

      Elma 1924 (Kuusivuori), Kerttu 1926 (Kivinen), Arvi 1929

      Kun tultiin takaisin kylätielle, oli vasemmalla puolella

(76) Risto Määttänen Seuraavasta tienmutkasta lähti polku

(77) Soltanouskin vorniskoille (piharuvalle). Kun tultiin jälleen kylätielle, oli vasemmalla puolen

(78) Joonas 1901-51 ja Aino 1900-94 Määttänen.

   Elvi 1925 (Ikuri), Lempi Liisa 1928 (Nietosvaara), Sulo Ilmari 1931, Sylvi 1933

(Laakkio), Martti 1936, Taisto 1941, Raija 1944 (Palmunen)

Sulaojan ylittämisen jälkeen

(79) Paavo 1874-1931 ja Kristiina 1871-1935 (Kakko Hyttilästä) Määttänen

Juhana 1897, Helena 1903-30, Väinö 1909, Hilja 1911 (Luukka)

Paavoa kutsuttiin myös Posti-Paavoksi, koska  hän peri postin kuljettamisen Paavo Sintoselta.

Oikealla puolen tietä oli

(80) Ville Ja Maria 1896 ”Massa” (Kalinenova) Juvonen ja vastapuolella

(81) Paavo 1889-1966 ja Anisja 1896 (Lebedeff) Juvonen.

      Lyyli 1917 (Laaksonen/Loimunoro), Aili 1919, Niilo 1921, Raili 1928, Lauri 1931,

      Tauno 1933, Kirsti 1937 (Virta)

(82) Jalmari 1896 ja Anni 1896 (Juvonen) Lasonen.

      Eila 1932 (Iltanen/Sainio), Elsa 1935 (Seppänen)

(83) Ville /RiikaVille 1882 veneentekijä ja Maria 1881 (Tuomonen/ Paavo Määttäsen leski).

Juvonen

(84) Johannes 1887 ja Siiri 1890 (Näkki) Määttänen.

   Bruno 1912 ja Helga 1917 (Ekvall)

      Johannes oli aika­naan hyvä räätäli, jolla oli sekä apulaisia että oppipoikia työssä.

(85) Mikko 1864-1961 ja Helena 1876-1945 (Määttänen) Juvonen.

      Eino 1907-86, Urho 1911-41, Impi 1913-79, Veera 1916-26

Mikko oli aikanaan palvellut kolme vuotta Suomen kaartissa ja oli suoraryhtinen vielä

90­-vuotiaana.

Kun kuljettiin jalkapolkua yli notkon, tultiin Välihovin vorniskoille, jossa asuivat

(86) Väinö 1905-48 ja Laina 1911 (Havia) Rättö.

   Mailis 1937 (Clayton), Hilpas 1938, Seija 1940 (Tuhkanen), Silja –45 (Välttilä)

      Palatessa takaisin Väli­hovin tietä Määtsemäelle menevälle tielle, erkani siitä kohta tie

(87) Herman 1881-45 ja Helena 1879-1949 (Määttänen) Rättö

(88) Risto (IkkunaRisto) 1889-55 ja Katri 1890-1970 (Vesterinen) Havia.

Laina 1911 (Rättö), Niilo 1913-40, Mauno 1916, Pauli 1918-40, Hannu 1921, Pentti 1924, Otto 1927, Pertti 1929, Hilkka 1932.

Risto oli hyvä puuseppä ja nuorempana ahkera metsästäjä. Katri kertoi aikanaan paljon kannakselaista perinnetietoa tutkijoille ja keräilijöille.

Kun ylitettiin jalkapolkua pitkin Rasinmäen notkot, tultiin Rintkalta Alakylään tuovalle tielle.

(89) Kustaa 1873 ja Justiina 1875 (Sarvi) Määttänen.

      Ville 1897, Aliina 1899, Lyyli 1901, Bertta 1903, Saima 1905 (Viitelä), Eino 1907,

      Hilma 1909-84 (Repo), Lempi 1912 (Joronen), Arvi Einari 1914-44, Sulo Martti 1917

      Talon ohi vievä tie teki päärynää muistuttavan lenkin.

(90) Aleksanteri 1894 ja Maria 1891 (Määttänen) Seppänen Autoilija Urjalasta

   Unto 1916-97, Siiri 1920, Aarre 1922

(91) Taavetti 1905-85 ja Tyyne 1813-90 (Myllyoja) Sintonen.

      Irma 1938 (Koski), Jorma 1941.

Taave­tin isoisä Matti oli muuttanut Muolaasta.

      Sintosen talon luota lähtivät Hyrin­pellon kujaset, joiden varrella oli

(92) Aino 1900-71 (Sintonen) ja Juhana 1896-1928 Määttänen.

   Inkeri 1924, Irene 1926 (Nieminen), Veikko 1929-33. Irene muutti Australiaan

(93) Matti 1897 ja Marja 1893 (Kakko) Määttänen

(94)  Herman ja Maija Määttäsen perikunta,

(95) Nikodemus 1854-1923 ja Ristiina 1871-1957 (Kakko) Määttäsen perikunta sekä

(96) Paavo 1901 ja Katri 1905-92 Määttänen

   Pentti 1927, Sisko 1929, Kirsti -42

(97) Paavo 1896-1973 ja Elina (Elli) 1897 (Veijalainen) Määttänen

      Raija 1940 (Vacker)

(98) Joonas 1873-1917 ja Kata 1873-1951 (Nikolajeva) Määttänen perikunta.

(99) Ville ja Malassa Kakon talolle, ja viimeisenä oli

(100) Risto 1892-1860 ja Anni 1890-1958 Määttänen.

Eero 1915-15, Taimi 1916-79 (Seppänen), Elma 1918-93 (Rapanen), Toivo 1920-54, Mauri 1922, Oiva 1926, Aino 1927 (Siltala), Pirkko 1931 (Tuukkanen/Vaari), Helvi 1932 (Ritari)

(101) Hornin huvila

omistaja oli kreikkalainen Kasurskij.

(102) Vihtori 1898 ja Elsa 1900 (Pullinen)

     Määttänen.

     Terttu 1922, Arvo 1924, Reino 1927

(103) Nuoriso- ja maamiesseuran talo.

 Talo oli entisestä venäläisestä huvilasta korjattu ja siitä oli saatu vapaa-ajan viettopaikka.

(104) Anti Helena huvila, jossa asuivat Adam 1884 ja Ulla 1886 (Mamia) Määttänen

     Talossa oli aikaisemmin postitoi­misto.

      Hyrilän tien oikealla puolella oli

(105) Eerik 1853-1930 Määttänen Sepä lerika mökki.

(106) Salomon /Kala­Salomoni 1872-1933 ja Mari 1879-1942 (Pullinen) Määttänen

         Manda 1903, Ville 1906, Saima 1909, Emil 1912, Johannes 1920

(107) Mimmi ja Laura Björk­lundin 

  Björklundeilla oli kuusi huvilaa: Tyynelä, Metsäpirtti, Pohjola, Onnen­toivo, Alppila ja Lintula.

(108) Gerda Suulamon huvila. Suulamon huvila oli nimeltään Rauhala.

(109) Artturi 1912 ja Anna 1910 (Seppänen) Pullinen.

     Siitä päästiin kinttupolkua pitkin kylätielle

(110) Paavo 1881 ja Ulla 1887 (Kakko) Mamia.

      Urho 1911, Hanna 1914 (Lamppu-Laikoski), Ilmari 1919, Hilkka 1921,

      Aili 1924 (Rikkonen)

      Notkon ylittämisen jälkeen

(111) Karoliina Charlotte 1861 (Handman), Milhanin  leski.

Ennen talvisotaa hu­vilan omisti Alma Starck, joka korjautti sitä ja rakennutti lisää sekä perusti Hiekkaranta-nimisen yksityisen tuberkuloosiparantolan.

Naapu­rina olivat Beckerin huvilat:

(112) Iso-Annila ja

(113) Becker.

(114) Otto1877 Pennola, ent Ahlfors, talossa oli korjausvers­tas

(115) Paavo 1894-1962 ja Maria 1885 (Scestakowa) Seppänen.

      Vilho 1916, Otto 1920, Hilkka 1924, Pentti 1927, Tuulikki 1929 (Harju)

Palattaessa takaisin Rintkasta tulleelle maantielle, siitä erkani kärrytie hyriläisten Avo-ojaniityille.

(116) Mikko 1881-1928 ja Maijastiina 1883-1947 (Reiman) Määttänen

      Väinö 1908-47

 Sepä-Miko talo ja paja, jossa Mikko kengitti hevosia ja korjasi ajopelejä. Nyt tultiin Kusta Paavon hiekka­kuopalle, josta erkani Yläkylään johtava kärrytie. Matka jatkui Saunamäelle, joka perimätiedon mukaan oli saanut ni­mensä siitä, että vihollisen hyökätessä asukkaat pakenivat silloin paikal­la olleeseen korpeen ja rakensivat sinne asumukseksi saunoja.

     Kohta erkani tie oikealle ja ensimmäisenä oli

(117) rouva Maliskovan iso kaksi­kerroksinen huvila.

      Rouva Maliskova oli entinen sairaanhoitaja, joka antoi monelle kyläläiselle ensiavun.

(118) Mikko ja Armi Lempinen Tulleet  Kivennavalta

(119) venäläisen emigrantin Nikolai Martinsson.

      Läheltä Vääräsil­taa erkani polku koneenhoitaja-mylläri

(120) Ville ja Maria Kokon asu­mukselle.

Vääräsilta oli saanut nimensä, kun Adam Määttänen oli siirtänyt siltaa vasemmalle siksi, että se kiersi hänen asuntonsa.

(121) Veljekset Määttänen Oy:n huvila, jossa Maria Kakko piti jonkin aikaa täysihoitolaa.

      Joonas ja Anna Määttänen rakennuttivat aikanaan höyrykoneen voimin käyvän

(122) Sahan. Sen Veljekset Määtänen Oy sitten laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli

höyläämä ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.

(123) Veljekset Määttänen Oy:n asuintalo.     Herman Määttänen 1895-1956       

Rakennus oli kaksikerroksinen, umpipihan tyylinen kokonaisuus.

     Toisella puolella tietä oli

(124) kaup­pa ja isoja varastorakennuksia.

(125) Jooseppi 1869-1909 ja Ulla 1878-1946                    

         Seppäsen perikunnan talo, jossa isännyyttä piti  Mikko 1901-91 Seppänen.

      sisaruksia Hilma 1900-89, Eino 1903-91, Aliina 1906, Lyyli 1908-13

 (126) Herman 1878-1959 ja Miina 1878-1934 (Määttänen)Seppänen

      Kalle 1903-87, Väinö 1905-85, Ville 1908-14, Anna 1910 (Pullinen), Joonas 1912,

      Siiri 1915-85 (Parila), Mirjam 1920-89, Tyyne 1923 (Saksa)

II Maria 1883-1971 (Nikkanen)

         Talo­ oli Muolaan Ilolasta Hämeenkylään muuttaneiden Seppästen kanta­talo.

      Seuraavana oli paritalomallinen rakennus, jossa asuivat

         Helena Seppänen 1878-1959 (Määttänen) sekä

(128) Toivo 1905-61 ja Saima 1911 (Kakko) Seppänen

      Helvi 1929 (Repin), Irma 1932 (Lehtinen), Kaino Tauno 1936

(129) Ville 1903-41 ja Saima 1905-90 Seppänen.

      Olavi 1927, Leila 1931 (Kokki), Marjatta 1937 (Kalevo)

Avo-ojan notkossa oli silta ja joka oli maantien suunnassa Hämeenkylän ja Hötsölän kyläraja.

     Jooseppi ja Ulla Seppäsen perikunnan talon luota lähti tie Nurmoisiin Sen varrella oli

(130) Ville 1874-1952  I pso Helena 1882-1923 (Määttänen) Seppänen

     jossa isäntänä oli Urho 1909-86, Martta 1911-38, Sirkka 1916 (Humaloja)

II Annamaria1889-1976 (Mero),

     Siinä oli myös tienristeys, josta tie erkani Suoran­taan.

      Tämän tien varrella lähellä järveä oli

(131) Niilo ja Signe Starckin huvila ja useita satoja yksilöitä käsittänyt sinikettutarha. järven rannassa oli myös Veljekset Määttäsen omistama

(132) Kivikuokan huvila.

HÖTSÖLÄ

Kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja kosteapohjaisesta Kanneljärven rantamaastosta. Sellaista maaperää sanottiin hötsehiköksi tai hötseiköksi, joskaan tällainen nimitys ei ollut kovin yleisesti tunnettu.
Kylän rajoina olivat lännessä Pienjoki ja Kanneljärven koilliskulma, josta raja kulki Likolammelle ja siitä Valkjärvelle. Järven pohjoispuolelta raja kääntyi jyrkästi kaakkoon ja kulki Haapasillan itäpuolitse Avo-ojaan, jota pitkin se jatkui Hämeenkylän maantiehen saakka. Siitä raja kulki Liikolaan johtaneen tien länsipuolitse Suureenjokeen etelässä ja jatkui sitä pitkin Pieneenjokeen.
Kylänosia olivat Alavirta, Arvipää eli Kissahäntä, Haapasilta ja Ylävirta. Kylä oli maastoltaan tasaista. Viljelysmaat olivat savimulta- tai hiekkamultamaita. Kanneljärven rantaosuus oli osittain hiekkarantaa ja osittain aivan pehmeäpohjaista suomaata.
Kylän talot olivat ryhmittyneet melko suppealle alueelle järven koillispuolelle.

Hötsölä vuonna 2005 on tyhjä peltoaukea.  Kylää ei enää ole. Sota pyyhkäisi kaiken matalaksi.  On vain järvi, rantaniitty ja villinä rehevästi kasvava luonto, joka ei menneitä muista, vaan peittää vihreällä vaipallaan tuhottujen kotiemme kivijalat.  Eivät edes venäläiset pakkosiirretyt, eivätkä Pietarin äkkirikkaat ole mitään Hötsölän pelloille rakentaneet. (Samuli Määttänen)

Hötsölän kylä Kanneljärvellä

(tekstä lainattu Kanneljärvi II ja Määttästen sukukirjasta)

Hötsölän kylä sijaitsi Kanneljärven kirkonkylän koillispuolella, loivasti järveen viettävällä pelto-alueella.  Kirkolta oli kylän keskipaikkeille vain noin puolitoista kilometriä.  Kylän ääripäät olivat pohjoisessa Haapasillan yhdentoista talon ryhmä, lännessä Likolampien lähellä kuusi taloa, idässä Hämeenkylän/Liikolan teiden välissä ollut Kalakankaan alue sekä etelässä Pienjoki, tai Putama, jota nimeä myös käytettiin.  Kylän äärimitat olivat noin 4 x 3½ km. Tämä koko seutu oli asuttua jo kivikaudelta lähtien.  Todistuksena siitä ovat lukuisat maasta kaivetut muinaisesineet.

Kylän nimen synnystä on kahdenlaista arviota: Se tulee joko paikalla 1700 luvulla eläneistä Hötsi-nimisistä ihmisistä tai sitten järven ranta-alueen pehmeästä, kosteasta pensaikosta ”hötsehiköstä”. Taloja ja mökkejä oli monen kokoisia, v.1938 yhteensä noin sata.  Tihein asutuskeskittymä oli Arvipään – Ylävirran – Alavirran - Putaman kylänosien rypäs, yhteensä noin kahdeksankymmentä ”savua”.  Talot olivat niin tiheässä, että etäisyydet naapuriin vaihtelivat kymmenestä sataan metriä.  Kylä olikin vähän ”etelä-eurooppalaista tyyppiä”.

Kylän elinkeinot olivat tavallisia, viljelyä ja karjan hoitoa, yleensä omavaraista taloutta. Tämän lisäksi oli palveluammatteja kuten ajureita, ”vossikoita”, jotka junien kulkujen mukaan kopottelivat Kanneljärven asemalle, viiden kilometrin päähän, kyytejä tarjoamaan.  Oli myös seppiä, suutareita ja kauppiaita.  Tavaran toimitukselle oli vahvat perinteet autonomian ajalta, jolloin Pietarin loputtomat markkinat imivät kaiken mahdollisen tavaran ja hyödykkeet.  Ennen itsenäisyyttä kylässä oli myös muutama venäläinen datsa, joiden monet tarpeet antoivat paljon puuhaa useille kyläläisille.  Pikkupojatkin saivat myytyä marjoja ja sieniä datsojen väelle.

Sota jyräsi lukuisia kertoja tämänkin kylän yli mennen tullen, ryöstäen, polttaen ja tappaen. 

Vuonna 1572 alkaneen ja Täyssinän rauhaan 1595 päättyneen sodan jälkeen Hötsölässä oli vain neljä taloa säilynyt, joista yksi talo autiona. 1700-luvun puolivälissä näitä kolmea taloa asuivat perheineen: Yrjö Arvidinpoika, Matti Havia ja Simo Rytiä, jonka tilalle asettui 1751 asumaan Antti Iivonen. Yhteensä väkeä näissä taloissa 1760 oli 13 miestä ja 9 naista.

Tyhjiöt pyrkivät täyttymään, niin Hötsöläkin.  Jos vaino vei väen niin uutta väkeä virtasi ympäristöstä.  1800-luvulla kylässä oli jälleen jo sen verran asukkaita kuin sinne kohtuudella sopi.

Kylässä oli Esajas Nikkasen (1847-1907) perustama kauppa, jota sittemmin hoiti hänen poikansa Herman Nikkanen.  Parinsadan metrin päässä oli toinen kauppa, jota piti Puot-Yrjö ja Aliina Nikkanen.  Sähkövalo tuli kylään 1920-luvulla, kun Veljekset Määttänen Oy hankki Hämeenkylän sahalaitokselleen höyrykonevetoisen sähkögeneraattorin. Siitä riitti virtaa oman tarpeen yli Jokelan, Liikolan ja Hötsölän kylille.  Vasta 1939 liityttiin valtakunnan verkkoon, Kivennavan sähköyhtiön jakeluun.

Kansakoulu perustettiin Hötsölään 1901. Se sijaitsi Liikolan ja Hämeenkyläntien risteyksessä lähellä Liikolan rajaa.   Kun Kanneljäven seurakunta oli perustettu 1922, nimettiin hallinnollisista syistä virallisiksi kyliksi kahdeksan kylää: Harju, Hämeenkylä, Hötsölä, Jokela, Kanneljärvi, Kuuterselkä, Liikola ja Sykiälä.

Hötsölässä oli vuodesta 1932 myös suojeluskunnan kyläosasto ja vuodesta 1938 Marttayhdistys.

Vuonna 1923 kylään perustettiin oma urheiluseura Kannaksen Pojat. Sen kuuluisimmaksi jäseneksi tuli keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen, joka sittemmin Pölläkkälän uraa edustaen voitti Berliinin olympialaisissa 1936 hopeaa ja heitti Kotkassa 1938 keihäänheiton maailmanennätyksen 78,70 metriä.  Myös nuorisoseuratoiminta oli vilkasta.

Vuonna 1938 Hötsölässä  oli 99 taloa, joista 1820-luvulla saapuneiden Määttästen asumana 38 ja jo 1700-luvulla Terijoelta tulleita Havioita 22 taloa. Iivosilla 11 taloa.  Kylä olikin ”suurin Määttäs-keskittymä” koko maailmassa. Muita Hötsölässä asuvia sukuja olivat: Rönö, Reiman, Voiman, Nikkanen, Tiainen, Koli, Nykänen, Pimiä, Kirjavainen, Sopanen, Kakko, Romu, Saksi, Vesterinen.

Hötsölässä oli neljä talonumeroa:

Kylänosa       Nimi           ha                  Asukkaita 1870-luvulla

Hötsölä 1        Arveli           296                Määttänen, Iivonen

Hötsölä 2        Havia          478             Havia

Hötsölä 3        Rönö            263                Rönö, Saksi

Hötsölä 4        Hyri              300                Määttänen, Koli

Seuraavassa Kanneljärvi II kirjan mukainen luettelo kylän asukkaista

 1 Kalle 1907 ja Tilda 1907 (Muurinen) Rönö

              Mauno 1935, Ilmi 1935

  2 Pekka 1872 (Israli Pekko) ja Riikka 1876 (Konttinen) Reiman

  3 Martti 1870 ja Maria 1888 (Rönö)Voiman

              Laura 1911 (Lahti)

  4 Taavetti 1871-1926 ja Maijastiina 1872 (Tuittu) Iivonen

              Yrjö 1897-1952, Lyyli 1900-1990 (Mamia), Antti 1902, Ella 1910, Kaarle 1915.

  5 Yrjö 1906 ja äiti Ulla 1872 (Nikkanen) Havia

  6 Yrjö 1897-1952 ja Hilma 1901-1956 (Määttänen) Iivonen

              Unto 1923-2004, Sirkka Liisa 1926, Pertti

  7 Herman 1899 ja Olga 1900 (Lampainen) Määttänen

Martta 1927, Hilkka 1929-94 (Vahtera), Martti 1931-94, Jaakko 1936-37, Heikki 1938-95, Paavo 1940

  8 Kalle 1896-1978 ja Ulla 1892-1937 (Vesterinen) Rönö

              Lauri 1930-1954, Anja 1933-1996

  9 Maria 1883 (Nikkanen)  pso Israel Rönö 1873-1920 Rönö

                   Elsa 1903, Väinö 1905-92, Viktor 1908, Eino 1911-65

10 Ville 1872-1941 ja Ulla 1885 (Määttänen) Rönö

Tyyne 1906, Kalle 1907, Toini 1910-88 (Määttänen), Hilma 1912, Eino 1913-42,

Roopert 1916, Laura 1919 (Myhrberg), Irja 1924 (Vuorela), Rudolf 1927

11 Kustaa 1863-1933 ja Anni 1869-1944 (Reiman) Havia

12 Adam 1905-1979 ja Toini 1910-1988 (Rönö) Määttänen

              Eira Tellervo 1932-2011 (Tamminen), Ilmo 1934-2014

13 Herman 1892-1956 ja Sofia 1897 (Ojala) Iivonen

Olavi 1918, Uuno 1920-1979, Pentti 1921-1930, Pauli 1923, Erkki 1926, Kirsti 1927-56, Martti 1928, Pentti 1930, Väinö 1932, Terttu Liisa 1935, Seppo 1936.

14 Herman 1908 ja Aili 1912 (Pekki) Määttänen

15 Ville 1894 ja Elina 1897 (Havia) Iivonen

              Helvi 1930, Kyösti 1931, Annikki 1933, Kerttu 1936, Pertti 1939, Teuvo 1942.

16 Yrjö 1903-1980 ja Lydia 1908-1993 (Pihkanen) Määttänen

              Pentti 1931, Antti 1933, Aulis 1933, Matti 1945

17 Matti 1896-1980 ja Aino 1899-1971 (Hakuli) Iivonen

Reino 1924-1990, Maire 1926 (Hietamies), Eila 1928 (Nurmi), Irma 1929 (Kuisma), Raili 1931 (Niemi), Kaija 1936 (Koskinen), Pekka 1938. Ilmi 1939-40, Taisto 1942

18 Kustaa 1879-1940 ja Anni 1879-1925 (Määttänen) Iivonen

              Liinu 1905, Hilja 1906-37 (Määttänen),

                   Uuno 1908-42 ja Aino 1904 (Mutta)

       Pentti 1933-78, Kauko 1935, Annikki 1937, Tauno 1939

19 Joonas 1893-1960 I pso Maijastiina Rouvari 1897-1927 Iivonen

              Irja 1924, Aino 1925-2015 (Leino), Sulo 1926, Toivo 1927-27

II pso Annamari 1896-1949 (Kuortti) tr Aila 1938 (Wiberg)                 

20 Helena 1871-1941 pso Juhana 1874-1918 Iivonen

Lyyli 1900-74 (Nikkanen), Aino 1903 (Haajanen), Vilho 1906, Eino1911-68, Helmi 1914,

Benjam 1917-40

21 Mooses Nikkanen 1901

22 Ville 1883-1940 I pso Aino (Iivonen) 1890-1913 Nikkanen

Sylvi 1912-2007 (Tarhonen), Armas 1913-40

II pso Maijastiina 1890 (Määttänen) Nikkanen

Jouko Yrjö 1914-85 keihäänheittäjä, Heikki 1916-41, Erkki 1922, Martta Irma 1918,

Sisko Mirjam 1930, Kerttu Kyllikki 1932

23 Ida  1886-1967 (Nokkonen) Pso Taavetti Määttänen 1886-1920 Määttänen

Helmi 1910-92 (Teronen), Kerttu 1912 (Nummi), Vieno 1914-81 Nykänen), Tauno 1918-24, Meeri  Nokkonen 1922-39

24 Juhana 1876-1949 ja Helena 1879-1949 (Töllinen) Määttänen

     Väinö 1910-81, Onni 1912-44

25 Helena 1875-59 Määttänen pso Herman 1867-1913 Määttänen

Taavetti 1893-1898, Vilhelmiina 1901-53, Aino 1903, Katriina 1907-97 (Pullinen)

26 Ville 1882-47 ja Miina 1888-63 (Iivonen) Määttänen

                   Martta 1907-78 (Seppänen), Toivo 1908-77. Lempi 1911-88, Sulo 1914

27 Justiina 1874-1968 jul. kuoll,Määttänen

28 Villle 1873 ja Helena 1873 (Kakko) Nikkanen

Katri 1893. Herman 1896-60, Kalle 1898, Joonas 1901-73, Evert 1907-62,

Väinö 1909-80, Uuno 1913-49

29 Juho 1889 ja Tilda 1889 (Määttänen) Nikkanen

     Hilkka 1920 (Lampinen), Martta 1927 (Sevon), Ilmari 1931.

30 Kalle 1901 ja Aino 1898 (Nikkanen) Havia

              Hanna 1919 (Hokkanen)

31 Iisakki (Sepä-Iisakki)  1879-46 ja Loviisa 1882 (Turtiainen) Määttänen

     Juliana 1904, Heikki 1906, Rebekka 1908-83 (Räsänen)

32 Reijo 1870-1937 ja Maria 1880 (Pöri) Määttänen

Toivo 1900-69, Hilda 1903-79, Kalle 1906-79, Hulda 1909-89, Elias 1915-44, Helvi 1918-92 (Ahmasvirta) Lauri 1921.

33 Kalle 1894-87 ja Iida 1893 Määttänen

              Helmi 1921-2004 (Malinen), Viljo 1923-85, Niilo 1925, Otto 1931

34 Joonas 1901-73 ja Elisabet 1911 (Määttänen) Nikkanen

              Pekka 1942

35 Joonas (Sepä-Juones) 1884-63 ja Ulla 1891-66 Määttänen

36 Otto 1899-1982 (Sepä Otto) ja Lahja 1910-75 (Havia) Määttänen

              Pirkko (Pia)1940, Sirpa 1946

37 Iivari 1892-1956 ja Elsa 1893-1975 (Nikkanen) Iivonen

                   Irja 1919 (Nylander/Ivanoff), Aino 1924 (Hartikainen) Kauko 1925-51, Erkki 1928-28

38 Matti 1887 ja Maria 1881 (Määttänen) Tiainen

39 Israel 1888-1963 ja Maria 1879 Määttänen

              Olga 1915-16, Kerttu 1917 (Kontio/Puntanen), Janne, Martti 1920

40 Risto 1886-1968 ja Ulla 1887-1971 (Nikkanen) Määttänen

Viljo 1914, Onni 1917, Anna 1919-85 (Kiviranta) , Pauli 1923-91, Johanna 1926-87 (Nikkanen)

41 Risto 1904 I pso Hilja IIvonen Määttänen  tr Annikki 1936-37

II psoMartta 1911 (Havia)

42 Ville 1867-1943 ja Loviisa 1870-1948 (Nikkanen) Koli (Herastuomaar-Ville)

43 Joonas 1895-1959 ja Miina 1897-1979 (Iivonen) Koli

44 Kalle 1903-61 ja Martta 1907 Määttänen 

Oili 1930 (Papp), Leena 1931 (Mäkinen), Pekka 1934, Anna-Liisa 1936 Astander)

Antreassa oli kolme miestä metsätöissä Liisa Marian kotitilan lähellä; Ville Markonpoika Määttänen, Taavetti Markonpoika Määttänen ja Ville Aapramin poika Määttänen. Heidän välille syntyi keskustelu naisista ja sitä myötä jompikumpi vanhemmista mainitsi lähellä olevan ison talon jossa oli naimaikäinen tytär. Kyseinen porukka  päätti lähteä joukolla kosimaan edellä mainittua Liisa Mariaa (Kallen 1903 äiti). Liisa Marian kuullessa asiasta hän mietti miehet nähdessään, ettei ainakaan tuota isonenäistä huolisi (Taavettia) ja niinpä hän sitten valitsi Ville Aapramin pojan. Heille syntyi neljä lasta, Olga 1901, Kalle 1903, Väinö 1906 ja Antti 1908. Antin ollessa nelivuotias Ville sairastui umpisuolen tulehdukseen. Lääkäri määräsi hänet sairaalaan johon Ville että mitä terve mies sairaalassa tekee.

Hän kuoli muutaman päivän tämän jälkeen kotonaan. Pikku Antti istui paareilla isän vieressä ja sanoi että isä nukkuu.

Liisa-Maria avioitui uudestaan ja taloon muutti ”puusniekaksi” Risto Määttänen (Putama Risto), kunnes poikien aikuistuttua muutti uusperheensä kanssa Putamaan. (Kj-lehti 2003)

45 Herman 1888 ja Ulla 1888 (Pentikäinen) Määttänen

                   Elias 1916-98 ja Selma 1916 (Lempiäinen), Viljo 1918, Ester 1921(Juurikivi),

                   Eino 1924

46 Taavetti 1876-1940 (MarkoTaavetti) ja Ulla 1880 (Pöri) Määttänen

Aino 1901-39, Ida 1904, Einar 1905, Elvi 1908-93 (Kakko), Vilho 1910, Marjatta 1918 (Laine), Reino 1921-41

47 Paavo 1908-60 ja Sylvi 1918-69 (Määttänen) Havia

48 Eino 1914-76 ja Vieno1914-81 (Määttänen) Nykänen

              Erkki 1939

49 Yrjö 1905-41 ja Aino 1908 (Hippeläinen) Havia

              Taavi 1936, Irja 1938

50 Paavo 1879 ja Ulla 1884 Määttänen

Saima 1905-90 (Seppänen), Alma 1908-99, Hilma 1912-99 (Haavisto), Eero 1915-44, Kalle 1918-68, Veera 1921 (Mäenpää)

51 Reijo 1870-1937 ja Maija 1880 (Pöri) Määttänen

Toivo 1900-69, Hilda 1903-79, Kalle 1906-79, Hulda 1909-89 (Orava), Elias 1915-44, Helvi 1918-92 Ahmasvirta, Lauri 1921

52 Matti 1872-1950 ja Maija 1877-1952 Havia

Joonas 1896-1920, Elsa 1897 (Määttänen), Aino 1902-68 (Kurppa), Hilda 1904-79 (Määttänen), Väinö 1906, Otto 1906, Edla 1908 (Lenkkeri), Lempi 1911 (Veijalainen), Pentti 1914-89 ja Lempi 1911-88 (Määttänen)> Terttu –39,

Venla 1920-95 (Aspholm)

53 Tommi 1890 ja Hilma 1900 (Toivonen) Pimiä

              Ilmi 1922, Sirkka 1923, Hilkka 1927, Erkki 1934-54, Leo 1938,

54 Ville 1894-1960 ja Tilda 1891-1961 Havia

                   Heikki 1915, Aili 1918 (Määttänen)

55 Mikko 1864-1948 nuohooja ja Anna Maria 1871-1941 (Turunen) Havia

              Juhana 1900, Viljam 1901

56 Jooseppi 1900-79 ja Alma 1902-83 Kirjavainen

              Kauno 1922, Erkki 1945-99

     Tulivat Muolaasta ja ostivat Toivo Seppäseltä vanhan venäläisen huvilan.

57 Herman 1892 ja Ulla 1897 (Seppänen) Koli

                   Anna-Liisa 1915 (Kanninen), Pentti 1931

58 Joonas 1902-51 ja Hilja 1900 (Liiri) Havia

Maija Liisa 1924 (Kuosmanen), Lauri 1927, Laina 1932, Leena 1934, Tuomas 1936-36, Martti 1943

59 Matti 1880-1930 I pso Josefina 1880-1927 (Meriläinen) Määttänen

Väinö 1906-66, Vilhö 1912, Ilmari 1915-92, Helmi 1918-84 (Hilli)

II pso Fanni 1890 (Enberg)

                        Eero 1928

60 Joonas 1889-1935 ja Alviina 1889-1976 (Kutilainen) Määttänen

                   Lempi 1911-88 (Havia), Aino 1913-2005, Eino 1916, Tauno 1919-43,

                   Elma 1923.

61 Herman 1896 (Putama-Hermanni) ja Elsa 1897 (Havia) Määttänen

Lauri 1920-99, Meeri 1922 (Yli-Mattila), Lilja 1924-2011 (Kirjavainen), Julia 1927-2016 (Nurminen), Raimo 1934-2014

62 Risto 1892 (Putama-Risto) ja Maria (Liisa-Mari Hatakka) 1880-1930 Määttänen

                   Sylvi 1914 (Pääskynen), Helmi 1816 (Määttänen), Hilma 1918 (Palonen)

63 Markko 1861-40 ja Maria 1899-41 (Kiesi) Havia

Helena 1886, Joonas 1889-1943, Juhana 1862, Paavo 1897, Jalmari 1899, Aina 1902, Kalle 1906-30

64 Juho 1892 ja Iida 1889-1966 Havia

              Einar 1919, Albert 1920, Aino 1924-31

65 Lyyli 1911-95 (Havia)  ja Väinö 1905-92 Rönö

                   Jaakko 1934-93, Leo 1938, Pentti 1940, Paavo 1943, Heikki 1946

66 Juhana 1876-1951 ja Helena 1886 (Reiman) Määttänen

Alina 1905 (Laaksonen), Ida 1907 (Kopperi), Väinö 1910. Aino 1913-89 (Södenberg/Lotsari), Kalle 1915-89. Sylvia 1918-69 (Nikkanen/Havia), Eino1920-44, Risto 1923-89. Aarne 1925, Reino 1927. Irja1930-31

67 Ville 1889-1969 ja Ulla 1887-1980 (Havia) Määttänen

              Eevi 1916

68 Ferdinand 1887 ja Alviina 1886 (Turunen) Sopanen

Eero 1911, Irja 1914, Kerttu 1915, Yrjö 1919-41, Mauri 1920-41, Reino 1921, Sirkka 1923, Martta 1925-26, Martta 1926, Raija 1930

69 Helena Rönö 1875-1941

70 Aatami 1865 I pso Elsa Kolehmainen 1865 Havia

Juhana 1889-1924, Mikko 1896, Eino 1902, Aino 1904 (Haanpää) >Laina 1928,

Katri 1907

II psoTilda 1866 (Holmberg)

71 Yrjö 1906 ja Alina 1908 (Rastas) Nikkanen kauppias

                   Salme 1937, Pertti 1941

72 Väinö 1905-96 ja Martta 1913 (Kokko) Havia

                   Tapani 1937, Anja 1943

73 Otto 1899-1956  Tilda 1900 (Kakko ) Havia

              Antero 1922-47, Ilmi 1925, Hannu 1934

74 Joonas 1883-1940 ja Anna 1886-1956 Havia

              Lahja 1910-1975

75 Risto 1856-1930 ja Helena 1861-1937 (Määttänen) Havia

76 Herman 1902-90 ja Aino 1906 (Kiesi) Havia

              Esko 1940-96

77 Erkki 1885-1950 ja Alina 1892-1974 (Vuotila) Havia

Kerttu 1914 (Kakko), Aaro 1918-2002, Tauno 1922, Anna 1922 (Paloste),

Eino 1925-40, Martta 1935

78 Juho 1893-1939 ja veljensä

     Tahvo 1896-1956 ja Hilja 1901 (Kakko) Havia

              Raimo 1934, Helka 1937-37, Airi 1938, Irja 1940, Mirja 1942, Paavo 1946

79 Risto 1877-1933 ja Helena 1884 (Suutari) Havia

                   Martta 1911 (Määttänen), Anna 1917, Antti 1919, Ester 1922

80 Iida Iivonen 1894-1974

81 Abram 1874-1948 pso Katri 1880 (Koli)  Kakko

              Ville 1899-40 ja Aino 1898-1968 (Kiesi)

                        Impi 1922 (Berglund), Pentti1924-98 , Maija Liisa 1927 (Järvinen)

82 Antti 1884 ja Ida 1892 (Toivonen) Romu

Soini 1915 (Holopainen), Bruno 1918, Oiva 1920, Reino 1922, Eero 1925, Arvo 1926, Sinikka 1930

Haapasilta                        Haapasillan kyläkuvaus Arvo Vesterinen

 Nousemme loivahkon Uitonmäen, jossa tien kahden puolen kasvoi kaunista mäntymetsää. Mäen puolestavälistä lähti tie oikealle, joka johti Hötsölään ja vasemmalle oli suora linja alussa kiertäen sitten Portihoikan ja Honkoinmäen kautta ohi Valkjäven, aina Saatjärvelle asti.

Jatkettaessa matkaa suoraan mäen laskiessa, lähtee siitä toinen tie oikealle Hötsölään. Tietä sanottiin Putropellontieksi. Siinä jäi oikealle Herman Määttäsen Uitomäen pellot. Ylitämme pienen Uito-ojan, joka saa alkunsa Uitosuosta ja laskee mutkien kautta ja eri nimisenä Kanneljärveen.

Vasemmalle jäi Uitoniityn pellot ja seuraavana oli Paavo Saksin pelto ja pienet rakennukset.

Ne omisti viimeeksi Paavo Vesterinen ja siinä asui Paavon anoppi, Israli Ieva. Kaikki rakennukset olivat venäläiset talvisodan jälkeen purkaneet.

83 Paavo 1883 ja Hetti 1875 (Kopra) Saksi

84 Helena 1880 (seppäläisii Helena) pso Antti 1872-1916 Kakko

Aino 1905- Ida 1908 (Haajanen), Herman 1911

Herman oli taitava rakennusmies, pienen maanviljelyksen ohella hän kävi jopa Kuopiossa asti rakennustöissä. Kerrotaan, että hän jo neljätoistavuotiaana rakensi yksin hirsisaunan. Kaikki rakennukset oli  hävitetty heiltäkin, mutta Herman rakensi jatkosodan aikana tilapäisen asuinrakennuksen.

Tervahauvamäellä on Selkätien risteys ja vanha tervahauta. Vasemmalle men­täessä oli Iivosen Villen ja Hermanin "Koltsinan pellot" ja suuren petäjikön ja Kolkanpellon metsät, siitä lähti tie myös Valkjär­velle. Jatkettaessa mäen päälle avautuu varsinainen kyläaukea, vasem­mal1e  jäi vielä toinen Tervahauva kuoppa.

Ensimmäisenä oikealla oli 

85 Toivo 1902-72 (Samuli-Juhana Toivo) ja Anna 1905-82 (Muurinen) Määttänen

              Raija 1931 (Riskinen), Kaino Ilona 1935

Omenapuiden ja umpikartanon piirittämä talo, joka oli Samuli Juhanan mutta myöhemmin rakensi Toivo siihen uuden talon. Toivo tunnettiin erittäin ahkerana työmiehenä, hänellä oli omien töiden lisäksi useampia tilapäisiä työpaikkoja, ettei ehtinyt paljon kesäisin nukkuakaan. Kaikki rakennukset olivat heiltäkin purettu mutta Toivo sai sota-aikana asevelitalon,  joten elämä pääsi jatkumaan jälleen.

86 Johannes 1901 (Tölli-Hermanni Johannes) ja Hilma 1899 (Virkki) Määttänen

87 Salomon 1869-1955 I pso Maria1869-  (Airikka) Määttänen

Ville 1894, Ulla 1897-98, Lyyli 1898 (Mattinen/Kakko), Hilma 1901-56 (Iivonen)

II pso Ksenia 1879 (Aleksandrova)

Anna 1906, Suoma 1918-91 (Jarhos)

Salomon oli ”Sipre.Mikkelin” veli. Hän oli erittäin lupsakka mies ja kova leikinlaskija (Salu-setä ). Heillä olivat rakennukset Talvisodan  jäljiltä pystyssä  jollain tavalla, paitsi aitat oli viety pois, mutta nekin hän rakensi uudel­leen ennen kuin joutui jälleen lähtemään. Salomonin vaimo oli venäläissyntyinen ja oikein mukava ihminen, paitsi hänen kielitaitonsa, lapsia nauratti, kun se poikkesi muista kyläläisistä. Salomon ennus­ti ilmoja, kun aamuisin meni ulos, niin hän tarkkaili taivaan merkit, joista tiesi kertoa tulevat säät. Hän oli muutenkin tarkka mies ja piti kaikki paikat hyvässä järjestyksessä.

88 Joonas (Suutar-Joonas) 1892-1936 ja Helena 1864-1942 (Mamia) Määttänen

Annastiina 1890-1956, Johannes 1894-1985, Aino 1899-02, Taavetti 1901-95, Oskari 1904-23, Martta 1907 (Määttänen)

   Taavetti1901 ja Serafiina Lempiäinen 1903-69 >

       Martti 1930-87, Leo 1931-77, Seija 1937 (Honkanen)

Viimeksi talossa asui Taavetti ja Serafiina Määttänen/Suutar Taavetti. Tässä talossa korjattiin ja tehtiin uusia jalkineita oikein ammattitaidolla. Aikoinaan heitä oli kolme miestä suutarin hommissa ja jotka tunnettiin myös naa­purikylissä. Taavetti harrasti nuorempana urheilua hyvällä menestyksellä. Tie jatkui tästä Mikon lehtoon ja Kiviojan kautta Hötsölään.

89 Mikkeli 1863-1946 (Sipre Mikkel) ja Eeva 1872 (Iivonen) Määttänen

Taavetti 1894-94, Kalle 1897-18, Elsa 1909 (Päily), Jalo 1912, Hanna 1914 (Uimonen), Kalle 1918

90 Kristian 1870-1927 (Jerema Ristian)ja Liisa 1872-1944 Määttänen

Tilda 1894-09. Ville 1896-17, Manda 1898-12, Joonas 1899-15, Anna Maria 1902-17, Väinö 1905-07, Saima 1906-09

Heillä oli myöskin 30-luvun alussa umpikartano mutta se tuhoutui tulipalossa kokonaan. Liisa ja pojat Väinö ja Tauno rakensivat kaikki uudet rakennukset ennen talvisotaa. Heiltäkin olivat kaikki rakennukset purettu, joten he eivät palanneet sodan aikana enää Karjalaan koska Väinö oli kaatunut ja Tauno edelleen sotahommissa.

91 Herman 1897-59 ja Saima 1903-89 (Hietanen) Määttänen

     Elma 1929 (Koskinen), Terttu 1930, (Jokinen), Paavo 1934-89

Herman tunnettiin myös soittaja Hermanina. Herman viljeli maata erittäin tarmokkaasti, hän oli kylän ensimmäinen sokerijuurikkaan viljelijä. Mainittakoon, että Hermanin veli Risto lähti hyvin nuorena yksityisesti opiskelemaan ja valmis­tui kansakouluopettajaksi. Heillä oli rakennukset säilyneet pahasti revittynä, mutta kaikki oli taas korjattuna ennen kuin jou­tuivat ne lopullisesti jättämään.

92 Paavo 1895 ja Maijastiina 1897 (Määttänen) Vesterinen

Maire 1920, Niilo 1921-2008, Aili 1923 (Kaiser), Eila 1927, Heimo 1933

Paavo oli syntyisin meren rannalta Vohnalasta ja tuli vävyksi Israli ja Ieva Määttäsen taloon. Israel ja Hermanin isä Antti olivat veljeksiä, joten nämä olivat aikoinaan olleet samaa taloa. Rakennukset olivat heilläkin osittain säilyneet, joista korjaamalla sai asunnon. Tämä oli ensimmäinen talo, joka Haapasillalla korjattiin, joten kaikki sinne palaavat joutui­vat majoittumaan heille. Ahdasta oli mutta kyllä sopu tilaa antoi ja saihan olla omassa kylässä.

93 Sulo 1910 ja Lempi 1910-86 Määttänen

              Osmo 1933, Kaarina 1936 (Mäkiaho). Riitta 1952

Sulo oli Herman Määttäsen veljenpoika ja Lempi oli naapurista Risto Määttäsen tytär. Heidän paikan nimi oli Alakaivo, lieneekö siellä ollut ensimmäinen kylän kaivo? Sulo oli puuseppänä Määttäsen tehtaalla asemalla ja myöhemmin Viipurissa. Perhe asui sota-aikana Alakaivolla ja Sulo oli siellä jossakin.

94 Emil 1903-55 ja Aino 1901-68 (Määttänen) Iivonen

              Lauri 1928, Ester 1930, Ritva 1938

Hanno-Miko-Ville Eemeli talo. Ville oli aikoinaan Hötsölästä muuttanut. Iivosen talo oli ollut aikoinaan kylän vaurain talo.  Eemelin vaimo oli melkein naapurista, Israli Ieva tytär Aino. Heillä oli aivan umpikartano aikaisemmin, mutta sodan aikana oli kaikki rakennukset purettu ja viety pois. He rakensivat uuden navettaraken­nuksen ja tilapäisen tuvan, jossa muuten nykyiset asukkaat vieläkin pitävät majaa.

Jatkettaessa matkaa Hämeenkylään päin, jäi oikealle puolelle Ristianin haka ja vasemmalle Iivosen pellot, jotka jatkuivat naapurikylän rajalle asti. Seuraavana oikealla oli Ristiani niitty ja Haa­pasillan oja, joka sai alkunsa Valkjärven suosta. Ojan takana oli Kalle Kärpäsen pelto- ja metsäpalsta.

Karhongan mäellä oli Haapasillan ja Hämeenkylän kyläraja. Tarinan mukaan oli siellä joskus istunut karhu puussa ja siitä nimitys.  

95 Seurojentalo

96 Herman Nikkasen kauppa

     Aivan Jokelan kylän rajalla asuivat veljekset Paavo ja Ville Määttänen, postiosoitteenakin Lohela.

97 Paavo 1880-1941 (Hermani Paavo) ja Justiina 1888-1960 (Havia) Määttänen

Esko 1908-90, Eero 1909-75, Hilkka 1913-20, Heli 1916-85 (Kiesi), Iisakki 1919-50, Lauri 1922-77, Pentti 1925.

Paavo ja Ville jakoivat tilan ja Paavo purki 1916 kamarinsa hirret ja siirsi ne puoli kilometriä Liikolaan päin. Paavo toimi puuseppänä ja rakentajana maanviljelyksen ohella. Esko muutti Helsinkiin ja Eero Viipuriin jo ennen sotaa.

98 Ville (Hermani Ville)1901 ja Elina 1908-89 (Häkli) Määttänen

          Martti 1931, Jaakko 1931, Mauri 1933, Jorma 1934, Esko 1937-49, Yrjö 1943,

          Asta 1945 Taloudessa oli myös Villen sisar Katri 1884-1979.

Villen vaimo Elina oli Hötsölän alakoulun opettajana.

Villen isä Herman (1849) oli muuttanut Hotsölän kylän keskeltä aivan Jokelan kylän rajalle, hänen veljiensä Kustaan ja Villen jakaessa tilan kylänpuoleisen pään

.Ville asui aluksi isänsä Hermanin rakentamaa umpikartanomallista taloa.

99 Antti 1897-40 ja Aino 1902 (Iivonen) Havia

              Jorma 1930-97, Eila 1932 (Mäenpää)

JOKELA

Jokelan pieni kylä kolmen pitäjän kesken jakautuneen laajan ja kalaisan Suulajärven lounaispuolella oli historiallinen jäänne keskiajalta, jolloin Suulajärven ja Kanneljärven ympäristö oli jo asuttua ja jolloin Kanneljärven etelärannalla oli oma kappelikin. Kun vesistöjä käytettiin silloin talviteinä, tultiin Suulajärven ylitse joen, Vammeljoen tai silloiselta nimeltään todennäköisesti Suulajoen, suuhun ja Vammeljokea pitkin edelleen Suomenlahdelle. Jokisuusta on saattanut johtua paikkakunnan nimi, Jokela, samoinkuin siitä alkanut Jokelan pitäjä, josta on maininta 1500-luvulta.

Vuoden 1591 veroluettelossa mainitaan Povall Jokelaisen talo. Viittaako nimen alkuperä paikan nimeen vai olisiko Jokela saanutkin nimensä Jokelainen-nimisistä asukkaista, jää arvailujen varaan.

Jokela on toiselta nimeltään Lohela. Sen alkuperä viittaa paikkakuntailaisten kertoman mukaan lohikaloihin, joilla todennäköisesti tarkoitettiin purolohia, "lohenikkoja".

Kylän rajoina olivat pohjoisessa Avo-oja ja idässä Suulajärvi, josta raja kulki Suulajokea pitkin etelään pari kilometriä. Sitten se erkani joesta pohjoissuuntaiseksi länsirajaksi, kulki kansakoulun länsipuolitse ja yhtyi Hämeenkylään johtaneeseen tiehen.

Maisemaltaan Jokela oli metsäsistä ja talot olivat sijoittuneen Kanneljärvelle ja Hämeenkylään johtaneiden teiden varsille

Kanneljärvi (Kantjärvi)

"Nyt vast täst tul oikeee kirkokylä, ku saatii uus kirkko, tuumiit emänät ja isänät kirko vihkiäisiis"

Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin ar­veluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se oli myöskin laajin pitäjän kylistä.

Kanneljärven kylänosina tunnettiin Hannola, Hovikylä, Korpikylä, Las­tikkala ja Peräkylä.

Kylän rajana oli idässä Pienjoki aina siihen saakka kunnes se yhtyi Suu­reenjokeen. Sen ylitettyään raja kulki jonkin matkaa itään Kuutersel­kään rajoittuville metsäalueille ja kääntyi sitten jokseenkin suoraviivai­sesti lounaaseen. Ylitettyään kahteen kertaan rautatien raja jatkui pit­kin Suurtajokea (Vammeljokea) kuntarajaan saakka ja sitä pitkin eteläs­sä ja lännessä Mannosensuolle. Sieltä se teki jyrkän kulman kaakkoon Pahaojan alkulähteille ja kulki sen jälkeen Pahaojaa pitkin siihen saakka etelään, kunnes Pahaoja ja Soltaanjoki yhtyivät. Siitä raja lähti pohjoi­seen pitkin Soltaanjokea, josta se erosi Kurksuolle ja kulki Kurksuolta edelleen koilliseen Likolammelle sekä kääntyi jyrkästi kaakkoon Kan­neljärven koillisosan poikki Pienjoen lähtökohtaan Kanneljärvestä. Pinta-alaltaan laajasta kylästä erottui selvästi keskustaajama, kirkon ym­päristö. Vielä uutuuttaan hohtaneen kirkon ja siihen rajoittuneen hau­tausmaan ollessa keskuksena olivat senaikaisen tiheän asutuksen joukos­ta löydettävissä lähietäisyyksiltä kunnantalo, kansanopisto, suojelus­kuntatalo, nuorisoseuratalo, kansakoulu, lääkäritalo ja useita kauppoja. Taustalla siintänyt järvi loi asutuksen ylle leppoisaa tunnelmaa. Pinnanmuodostukseltaan muutoin varsin tasaisen kylän metsäisessä län­silaidassa sijaitsi koko kunnan korkein mäki, 118 metriä korkea Hötö­mäki. Ympäristöineen se tarjosi monia mahdollisuuksia hiihtokilpailu­jen järjestäjille ja ampumaurheilun harrastajille.

Kylänosa Nimi           ha              Asukkaita 1870-luvulla

Kanneljärvi 1 Nikkanen    1046               Nikkanen, Reiman

Kanneljärvi 2 Perola           157              Määttänen, Romu

Kanneljärvi 3 Simola            1377           Lampainen, Nikkanen

Kanneljärvi 4 Hussi            319              Kiesi, Hussi, Reiman

Kanneljärvi 5 Hovikylä         1359           Nikkanen, Vesterinen, Kurppa, Tuomonen

yht.               4258 ha

Kylän tarkastelu voi­tiin aloittaa Hötsölän kylän rajalta, jossa oli luonnonkaunis Pienjoen silta. Tätä siltaa kutsuttiin myös Lemmensillaksi, koska se oli suosittu nuo­rison kokoontumispaikka. Näiltä paikoilta lähti talvitie Kanneljärven yli jättäen sivuun mäkisen maantien. Lähdettäessä kulkemaan kirkonkylän läpi asemalle vievää maantietä oli ensimmäisenä vasemmalla

(1) Väinö  ja  Martta Havian omistama talo, jonka myöhemmin omisti Ville Kurppa. Tämän talon rakennukset oli sijoitettu neliön muotoon, joten sinne jäi suljettu ja suojaisa sisäpiha. Rakennusryhmään liittyi vielä erillinen hu­vilarakennus, jossa aikanaan oli venäläisiä huvila-asukkaita.

Seuraavan talon, joka oli tien oikealla puolella, omistivat Hötsölästä muuttaneet

(3) Antti 1908-44 ja Enni 1908-36 Määttänen.

      Tästä erosi lyhyt peltotien pätkä Pienjoen rantaan päin, jossa olivat

(4) Samuli 1861-1937 ja Maria 1869-1933 Kurppa:

      Ville 1889-1938 ja Ulla 1888-1980 (Nylander) Kurppa >Silja 1910, Reino 1915

      Antti Määttästä vastapäätä maantienvarressa oli huvilatyyliin rakennettu talo, jossa asuivat

(5) Herman Kurpan 1859-1929 leski Eeva 1869-1946 (Nikkanen) ja perilliset                            

      Kalle 1888-1950, Ville 1901, Eino 1903-83

      Seuraavana samalla puolen tietä oli Peko Ville talo.

(6) Ville 1866-1946 ja Ulla 1871-1925 (Kakko) Nikkanen

      Herman 1897 ja Katri 1897 (Rastas) >Meeri 1922, Ilmi 1923, Rauha 1927 (Vuorela)

Toivo 1899, Juhana 1901, Katri 1904, Martta 1906 (Salo),  Juhana 1908-88 ”KanadaJussi”, Paavo 1912-29, Elma 1914 (Kokkonen)

         Villen naapurina olleen talon omistivat niin ikään

(7) Herman Kurpan perilliset.

      Tämän talon rakennukset olivat myös umpineliön ja umpipi­han muotoon rakennettuja.

      Seuraavana oli Kusta Sakari talo

(8) Sakari 1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen.

      Toivo 1904-91 Pukkilaan –26, Emil 1908-2000 Viipuriin –30, Eino 1912, Uuno 1916-79

 (9) Kanneljärven pappi­la, jonka haltijoina olivat

Viktor 1898-1961 ja Hilma 1892 (Turunen) Muukkonen. >Marjatta

      Samalla puolen tietä, maantien laidassa oli myös

(10) Mikkeli 1867-1941 ja Anni 1872-1953 (Lampainen) Nikkanen

      Hanna 1907, Elias 1909-90, Eevi 1912-73

      Naapurina asui Kivennavalta muuttanut

(11) Eino Pyörönen

(12) Tahvo 1870 ja Iida 1879 (Reiman) Lampainen

                Hilja 1904-05, Eero 1907, Tyyne 1909, Lempi 1910-84

Heillä huvi­lamallinen asuinrakennus kauniilla mäellä. Maantien vastakkaisella puolella, järven rantatöyräällä, sijaitsi Esa Nikkasen aikanaan rakennut­tama talo

(13), "Luhanhovi", joka oli kaksikerroksinen ja kuului kylän edustavimpiin rakennuksiin. Se oli pitkään asumattomana kunnes kun­ta osti sen lääkärin asunnoksi. Tähän taloon päättyi tässä suunnassa Hovikylä-niminen kylänosa. Lääkäri Korhonen.

Lääkäri Veera Seppälä ja pso, poika Lauri Talossa asui myös kunnan kätilö Emmi Kivi ja pokansa Erkki

Jatkettaessa matkaa verrattain syvän Vaih'ojan notkon yli tervehtivät kulkijaa

(14) kansanopiston rakennukset. Opiston johtajana oli vuodes­ta 1920 toiminut

    Erkki 1890 Paavolainen, ja Elsa 1892 (Joensuu) asuivat opistorakennuksessa

     Katri 1918 (Veltheim), Helena 1922 (Eräesko), Jaakko 1926.

Opiston viimeinen vahtimestari Riepäs ja tytär Helli      

      Opistoa vastapäätä kohosi yle­vätyylinen valkoinen

(15) kirkko, joka vihittiin käyttöön 1934 ja jonka oli suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg.

     Samalla puolen tietä kuin kansanopisto oli seuraavana

(16) Jussi 1896-1975 ja Emilia 1897 (Havia) Rainne (Reiman)

                Martti 1924-44

(17) Ville 1891-1947ja Tilda 1893-1958 (Kurppa) Reiman.

             Erkki 1921-99

(18) Osuuskaupan myymälä, jossa pitkäaikaisena myymälänhoitajana toimi

     Paavo Hietanen 1899-1953, I pso Lyyli 1901 (Havia)

     II pso Anna Havia 1904 > Kerttu 1924

             Eeva Mari 1926, Heikki 1928.

 (19) Martti 1906-41 Sihvonen.ja äiti Tida 1872 (Nikkanen)

      Osuuskaupan taka­na, Kanneljärveen viettävällä rinteellä oli Jussila-niminen su­kutalo,

(20) Elias 1908-72 ja Taavetin 1878-1913 leski Anna 1882-1940 (Seppänen) Nikkanen.

Osuuskaupan kohdalla tien toisella puolella oli 1895 perustettu

(21) kansakoulu, jossa pitkäaikaisi­na opettajina toimivat Margit Summa ja Nikolai Paakkanen.

Opettaja Lempi Hilska asui alakoulurakennuksessa, kunnes kuoli ennen talvisotaa.

Seuraava­na vastakkaisella puolen tietä oli Suur-Samuli pe­rillisten asuttama talo, jossa vanhan ajan muistona oli jykevä pirttira­kennus, vanhimpia rakennuksia koko kylässä. Perimätiedon mukaan tämä Suur-Samulin talo oli Nikkasten suvun alkukoti.

(22) Anni1868-1951  Paavo Nikkanen 1863-63

Miina 1890, Ulla 1893, Katri 1895, Ville 1897-1918, Tilda 1899-1987(Hakuli), Toivo 1908 Väinö 1903, Ester 1904-44 (Laukkanen) Elis Hurmalainen asui täällä mummolassaan.

      Pihapiirissä asui opistolta muutettuaan myös opiston aiempi vahtimestari

      Toivo 1894-1941 ja Katri (Nikkanen) Hurmalainen

Erkki 1919-94, Maila 1918 (Koivu), Elis 1922-97, Lilja 1924 (Salmi), Niilo 1927, Anna-Liisa 1927 (Koivu), Paavo1933-68, Vappu 1937 (Fresenius)

(23) Väinö 1901-58 Kurpan hoitama kauppa

(24) Matti 1870-1935 ja Iida 1868-1943 (Pitkänen) Kurppa Matti toimi veistonopettajana opistolla

      Ulla 1892-1957 muutti Koivistolle, Elias 1894-1934, Väinö 1901-58

(25) Ville Nikkasen/Israeli Ville

26) Kalle 1879-1942 ja Eeva 1882-1949 Nikkanen. Kalle Nikkanen toimi vuosikausia suntiona.

Kaisa 1905, Kauko 1900-89, Väinö 1910, Eevi 1910-92, Anna 1917 (Vartiainen), Erkki 1920, Kirsti 1920 (Alanko)

(27) Edvard 1892-1963 ja Tilda 1899-1987 (Nikkanen) Hakuli.

Laila 1921 (Lipponen), Mauno 1922-45, Eero 1924, Martti 1926, Hilkka 1930 (Laaksonen), Annikki 1931 Vuorisaari), Maija-Liisa 1934 (Lempiäinen), Kerttu 1936 (Elo), Sirkka 1941 (Nieminen)

     Maantien toisella puolella hieman kauempana tiestä oli

(28) kun­nantalo, joka alkuaan oli venäläisvalmisteinen huvila.

      Oskar Holma Kanneljärven viimeinen kunnankirjuri

      Mustaanmäkeen erkanevan tien haarassa oli

(29) Risto 1873-1924 ja Katri 1878-1946 (Nikkanen) Summan perillisten omistama komea kauppa-asuintalo, jossa viimeksi piti kauppaa Ilmari Summa.

      Aarne 1901, Ilmari 1904, Pentti 1910

      Peräkylän suuntaan mentäessä oli ensimmäisenä

(30) Kanneljärven maidon­myyntiosuuskunnan ja osuuskassan yhteisesti omistama toimitalo.

      Suntion Kaisa oli töissä osuuskunnassa.

(31) Juhana1870-1942 ja Ulla 1878-1954 (Vesterinen) Lampainen

     Elvi 1903-91 (Mattinen), Kalle 1906-59, Yrjö 1909-40, Anna 1912, Martta 1914,

     Aili 1917

(32) Anni 1893 Sihvosen pieni asuinrakennus. Vähän kauempana pellolla oli

(33) Antti Sihvosen asuinrakennus. Tien toisella puolen sijaitsi

(34) Yrjö 1906 ja Alina 1908 (Rastas) Nikkasen rakenteilla ollut kauppatalo,

joka jäi viimeistelyä vaille talvisodan alkaessa. Pellolla hieman kauempana olivat

(35) Risto 1977 ja Maria 1879 (Nikkanen) Lampainen /lerika Risto.

      Alma 1901, Lempi 1903, Saima 1905 ja tytär Oili 1927 (Huovinen), Elsa 1907, Helmi 1909

(36) Paavali 1863-1938 Nikkanen/lerika Paavali

      Ville 1894-1950 ja Aino 1897-1929 (Havia).

                Pentti 1928 (Pentti äijänpoika)

 (37) Lampaisten vanha sukutila, Väinö 1906 ja Aili 1909 (Killström) Lampainen.

     Tämän talon lähellä tien toisella puolen oli

(38) Salomon Lampaisen perikunnan talo, jossa isännöivät Yrjö ja Eeva Lam­painen.

      Jonkin matkaa eteenpäin oli tien oikealla puolella

(39) Herman 1877-1937 ja Ulla 1885-1952 (Määttänen) Nikkanen.

      Viljo 1907-62 ja Edla 1918 (Reiman) 

                Lilja 1932 (Vigelius), Leena 1936 (Kakko), Anna-Liisa 1937 (Vesa)

      Johannes 1911 ja Laina 1911 (Hartberg) >

                Marja-Leena 1937, Raimo –41, Riitta , Merja

Sitten tultiin kohtaan, josta Mustallemäelle menevästä tiestä erkani ky­lätie vasemmalle ja yhtyi maantiehen Herman Kurpan talon kohdalla.

     Ensimmäisenä tällä suunnalla oli uudenaikaiseen tyyliin tehty talo

(40) Väinö 1904 Nikkanen/Ville Juhana Väinö.

(41) Joo­nas 1896-1943 ja Ulla 1894 Nikkanen. Ullan ensimmäisestä liitosta Rauha 1917 (Ravi)

     Sirkka 1930-2004,

 (42) Herman 1869 ja Katri 1875 (Tuomonen) Nikkanen 

     Juhana 1897-1989, Anna Loviisa, 1900, Väinö 1904, Elvi 1906, Yrjö 1908-17, Vilho 1910-11

(43) Ville 1882 ja Katri 1882 (Iivonen) Nikkanen.

     Helmi 1910-89, Oiva 1914, Rauha 1918 (Korte)

     Kolmannen veljen,

 (44) Kalle 1878  ja Helena 1882-32 (Vesterinen) Nikkanen,

      Toivo 1906-41 Emma 1912. Emman II pso Emil 1902 Stjerna, tr Anja 1944     

                Heikki 1932-95, Paavo 1934, Pekka 1936, Liisa 1938

Aino 1908 (Kusnetsoff), Väinö 1912-93, Lauri 1917, Erkki 1923

Viimeisenä tällä suunnalla oli muualta muuttaneiden

(45) Toivo Ja Saimi Laaksonen. Hovikylän suuntaan lähdettäessä oli ensimmäisenä

(46) Karoliina Nikkasen pieni asuinrakennus ja sen jäl­keen muualta kylään muuttaneiden

 (47) Juho 1896 ja Helena 1900 Pyörönen  >Siiri 1927, Kaarina 1939.

         Seuraavana oli Hovi Mati Ierika perillisten talo

(48) Herman 1896 I pso Matilda Nikkanen 1896 > Oiva 1921

               II Iida 1896 (Väkeväinen) Reiman. Naapurina oli

(49) Ville 1881-1938 ja Miina 1892-1971 (Iivonen) Rei­man

        Viljo 1923, Erkki 1925-94 ja tien toisella puolella pellolla

(50) Salomon 1876-1958 ja Ulla 1878-1929 (Vesterinen) Havia.

     Elvi 1905, Toivo 1907-71, Väinö 1909, Aino 1913-98 (Laukkanen) Sitten seurasi

(51) Joonas 1852-1924 Vesterisen perikunnan talo, jossa isännöi yksi osakas,

     Juho 1894 Iivonen vaimonsa Katrin 1893 kanssa.

(52) Paavo ja Helena Huuhkan pienet asuinrakennukset sekä

(53) Tahvo 1873-1943 ja Katri 1879-1944 (Määttänen) Nikkanen.

     Tyyne 1904, Eino 1905, Jouko 1908, Arvi 1910, Sulo 1912-22, Taimi 1915,

     Mikko 1917

     Tien toisella puolella oli Hämeenkylästä muutta­neiden

(54) Joonas 1899-1940 ja Aino 1896-1981 (Määttänen) Kakko

        Vieno 1923-94 (Leppänen), Jouko 1925, Irja 1927-28, Helvi 1929 (Jantunen),

     Aila 1935 (Jalkanen), Elli 1938 (Väisänen)

(55) Tahvo ja Katri Nikkasen talo, jonka aikaisemmin omistivat Joonas ja Helka Rantala.

Viimeisenä tämän tien varressa oli Peko Taaveti talo.

(56) Taavetti 1864-1936 ja Maria 1878 (Katajainen) Nikkanen Lapset Aina 1902, Ida 1904, Hilda 1916, Aino 1920

      Mustallemäelle menevän tien vasemmalla puolella

(57) Vesteristen sukutalo, johon kuului mm. kivestä rakennettu suuri karjarakennus.

 Herman 1886-1971 Ida 1888-1957 (Kakko) Vesterinen.

                Olavi 1907 ja Bertta 1919 (Samuli), > Harri 1938-98

                Yrjö 1908-93, Laina 1911 (Tirri), Eila 1916-2009,  Erkki 1919-41, Paavo 1922-42

 Kalle 1888-1946 ja Aino 1888-1967 Vesterinen pihapiirissä, (omistivat aiemmin pappilan)

      Uuno 1909-22, Kerttu 1910-89, Veikko 1912, Reima 1916-91, Pauli 1923, Raili 1929

Vesteristen talosta jonkin matkaa Suurellejoelle päin oli suuren puiston keskellä vanha talo, jonka päärakennus oli peräisin vuodelta 1891. Siitä talosta olivat monet Nik­kasten suvun velisarjat lähteneet, mm. kansanedustaja Vilho Nikkanen. Talon omistivat viimeksi

(58) Laukkasen veljekset. Väinö Juhp. 1908-38 Tien vastakkaisella puolella oli

(59) Maija 1888 (Sirkiä) Nikkanen.

      Helmi, 1913, Rauha 1922

Seuraavina asuivat Mustaltamäel­tä muuttaneet

(60) Antti 1901 ja Fanni 1896 Pärnänen

     Onni 1924, Alli 1926, Martti 1937

(61) Mooses 1887 ja Ulla 1888 (Nikkanen) Määttänen.

      Tien toisella puolella vähän etempänä pellol­la

62) Juho 1903-88 ja Aino 1901 (Nikkanen) Kusnetzoff.

     Paavo 1934, Erkki 1936, Anna-Liisa

(63) Wladimir 1908 ja Aino 1908 (Nikkanen) Kusnetzoff.

      Suurenjoen suuntaan jatkettaessa olivat seuraavina veljesten

(64) Ville 1898-1975 ja Lyyli 1900-74 (Iivonen) Nikkasen ja

      Risto 1898-1976 ja Maria 1905-1986 (Partinen) Nikkanen.

                   Anna Partinen 1927 (Harju), Hilja 1932 (Iso-Järvenpää)

(65) Israel 1872 ja Anna Maria 1878 ( Kyynäräinen) Hytti

      Lyydia 1903, Toivo 1906-26, Elina 1909

      Matkaa jatket­taessa seurasi Ville Juhana Hermani talo

(66) Herman 1886-1935 ja Maria 1887-1968 (Huuhka) Nikkanen

      Yrjö 1907, Lauri 1909, Tauno 1917-70, Hilkka 1919-43 (Havia), Eero 1922

 (67) Juho 1887 ja Impi Iivonen /Marti Miko Juhana.

Mooses ja Ulla Määttäsen talon kohdalta erosi etelään sivutie, jonka varrella oli ensimmäisenä venäläisen emigrantin

(68) Kiril 1868 ja Sofia Harzenko

     Maria 1909 (Reiman) > Airi -37

(69) Mikko ja Katri Havia. Seuraavina olivat

(70) Kalle 1905-44 ja Laina 1908 (Paju)Aho

        Kauko 1931, Viljo 1932, Matti 1934 Reino 1938, Teuvo 1944

(71) Risto 1884-55 ja Anna Leena 1882 (Hölttä) Nikkanen /Yllö Risto .

     Lauri 1905-98, Kaarlo 1907-28, Martta 1909 (Reiman), Eero 1911, Hanna 1914-97,

     Eevi 1916 Isakson , Niilo 1919

(72) Ville ja Helena Nikkanen. Pellolla hieman pohjoisempana asui­vat

(73) Kalle 1888-1948 ja Edla 1899 (Seppänen) Rajala

     Erkki 1930-39

(74) Onni 1913 ja Aino 1915 Aho.  

     Pekka 1938

(75) Sakari Lampaisen 1878-1918 lesken Ulla 1880-1946 (Iivonen)

     ja perillisten omistama asuinrakennus. Lähdettäessä kylän keskustaa kohti oli ensimmäisenä

(76) Risto 1869 ja Adele 1873 (Lempiäinen) Lampai­nen.

      Olga 1900-71 (Määttänen), Lyyli 1902m Valtteri 1904, Hilja1906

 (77) Temisevä, joka oli kirjailija Unto Seppäsen lapsuus- ja nuoruusaikainen koti.

      Talon omistivat viimeksi Taipalsaarelta muuttaneet Matti 1893 ja Olga 1895 Nokelainen. Taisto 1919, Hilkka 1920, Elsa 1922, Irma 1923, Iris 1925, Leo

   mökissä Aino Aho ja tr:n poika Pauli 1921

(78) Eino1902 ja Eeva Emilia 1908-63

      (Mäkeläinen) Lampainen,

Tauno 1931, Maila 1934, Irja 1939, Raimo, Pentti

(79) Jaakko 1874-1936 ja Katri 1892-1971 (Vesterinen) Ellisaari, virolainen suutari

      Salme 1916 (Pöhö), Hilpi 1919 (Seläntö), Aini 1921, Pauli 1923, Aulis 1926, Raili 1929 (Luhta)

(80) Tilda Toivonen

(81) Juho 1898-44 ja Hulda1903 Nikkanen. Juho toimi suntiona.

      Erkki 1927, Liisa 1930, Jaakko 1936, Kaija -41

 (82) Onni 1908-40 ja Hilja (1909) Nikkanen

(83) Taa­vetti 1890 ja Lydia 1898 (Kusnetsova) Reiman /Kuva-Taaveti,

(84) Herman ja Maria Nikkanen /Renk-Hermani,

      Lauri

(85) Taavetti 1859-1933 ja Hilda Vatanen  Taavetti oli suutari

(86) Niku ja Helena Tuomanen. Tien toisella puolella oli naapurissa, puistikossa,

(87) (Taavetti ja Maria ) Robert 1896-1963 ja Emilia 1899 (Kakko) Katai­nen

      Jaakko 1925, Helli 1923, Laura 1927

(88) Ville ja Justiina Nikkanen. Jatkettaessa oikotietä rautatieasemaa kohti oli ensimmäisenä

(89) Her­man Lampainen perillisten talo, jossa isännyyttä hoitivat

      Ville 1893-1946 ja Tilda 1894 (Rokka)  Lampainen.

                Irma 1918 (Westerholm), Kauko 1920-41, Anna 1925, Aili 1927, Anja 1934

90) Juho 1897-1956 ja Iida 1900 (Iivonen) Nikkanen

(91) Lempi 1903 Lampaisen talo. Tiestä eronneiden kujasten varrella oli Penu Taaveti talo.

(92) Taavetti 1882-1951 ja Tyyne 1894-1974 Nikkanen

(93) Anni 1870 (Vesterinen) Nikkanen, /Penu Kusta talo, jossa asui myös hänen poikansa

      Herman 1893ja Maria 1895 (Kyyhkynen).

                Vilho 1917, Sylvi 1921 (Laaksonen), Hilkka 1932 (Laaksonen)

 (94) Juho 1900-79  ja Emma 1905-86 Lampainen

      Hilkka 1929, Ritva 1940, Olavi -43

      ja naapurina Penu Risto Eino talo

(95) Eino  1906-69 ja Laina 1914 (Mattinen) Nikkanen.

      Matti 1939, Ulla –41, Erkki –49  Seuraavana samalla puolen tietä oli

(96) Risto 1858-1942 ja II pso Anni 1879-1929 (Juvonen) Vesterisen

      Ville 1902 ja Anna Lukin 1903

                Terttu 1929, Martta 1932

      Kalle 1906-41

 (97) Kanneljärven seurakunnan venäläisestä huvilasta kunnostettu väliaikainen kirkko.

      Uuden kirkon tultua rakennetuksi käytettiin väliaikaista kirkkoa kunnalliskotina.

Lastikkalan kyläosa.

Kuljettaes­sa Moukkolan ylikäytävää kohti oli oikealla ensimmäisenä aikanaan englantilaisten sisarusten rakennuttama rakennusryhmä,

 (98) joka sit­temmin toimi kunnalliskotina, mutta tuhoutui tulipalossa.

 (99) Tahvo 1876 ja Gunilla 1883 (Turunen) Nikkanen

     Kalle 1909 ja Toini 1908 (Issakainen) ja seuraavana Tahvon veljen

(100) Villen 1884-1951 ja Maija 1887-1965 Nikkanen

     Lempi 1911-98 (Lemberg), Kerttu 1913-87 (Virtanen), Hilma 1916-16,

     Taimi 1920-54 (Lagus)

(101) Herman 1893-1963 ja Tilda 1892-1949 (Nikkanen) Reiman.

     Sen jälkeen tuli Jeremala-niminen paikka, johon oli ryhmittynyt kolme taloa:

(102) Paavo 1906 Rainne,

(103) Heikki 1902 ja Hilma 1902 Pynninen  Heikki Pynninen oli muuttanut Hein­joelta.

    Elli 1925 (Kuusinen), Onni 1927, Vilho 1930, Pauli 1937, Kerttu 1940 (Halme), Arvo 1944

(104) Tuomas 1901 ja Helena 1899 Teräväinen.

     Eino 1928, Helmi 1924, Lempi 1925, Kalevi 1930

 (105) Herman 1873 ja Maria 1878 (Hoberg) Nikkanen

    Ville 1899, Elina 1902 (Metso), Hulda 1903, Lyyli 1906, Väinö 1909, Kalle 1909,

    Helvi 1912-94 (Huuhtanen), Laina 1915 (Nio)

 (106) Kustaa 1882 ja Eeva 1881 Nik­kanen

     Eino 1905, Aino 1907, Helvi 1910, Kaarlo 1914, Juho 1915

(107) Salomon 1878-1929 ja Anna-Ma­ria 1880 Nikkanen

     Toivo 1900 ja Maria (Akkanen), Siiri 1902, Siiri 1905, Aino 1909 (Pohjalainen),

     Emil 1912-82 ja Helli Hakuli 1921

(108) Antti Inkinen, Muolaasta tullut. Mouk­kolan ylikäytävän jälkeen oli radanvarressa ratavartija

(109) Konstantin Issakaisen asunto.

    Toini 1909 (Nikkanen), Aila

 (110) Juho 1883 Pöllänen

     Hilma 1912 (Määttänen), Helmi (Määttänen) 1918

     ja seuraavana talo

(111) Mikko 1880 /Uuvetuva Mikko I pso Ulla 1882-1908 (Määttänen) 

     II pso Miili 1874 (Simberg) Määttänen.

    Juhana 1911 ja Hilma 1912 (Pöllänen) >Pentti 1939

 (112) Eemil 1890 Granholm. Ukko-Granholm keitti aikanaan tervaa honkakannoista.  

(113) suojeluskunnan talolle ja lähdettiin kulkemaan maantietä pitkin aseman suuntaan,

      oli Summan kauppatalon jälkeen ensimmäisenä Seppä-Sakarin paja ja pajatupa

(114) Sakari 1875-39 ja Katri  1876- (Reiman) Nikkanen.

      Väinö 1901 ja Elsa Kuivanen

Ylempänä rinteellä sijaitsi aikanaan venäläisiä kesävie­raita varten rakennettu talo, jonka omistivat

(115) Vilho 1885-1960 ja Kaarina 1885-1948 (Makejeff) Nikkanen/Etustaja-Ville.

(116) nuorisoseurantalo, jota vähän ennen talvisotaa oli suurennettu ja korjattu.

(117) Konsta 1881 ja Katri 1883 (Nikkanen) Ojala.

         Elias 1901, Saima 1903, Aarne 1905, Johannes 1906, Esteri 1914, Anni 1920 (Piiroinen)

(118) leskirouva Maria Kusnetzof­fja hänen sisarensa Anna Malischeff ja

      tyttärentytär Taisa Liedert  (Kultanen) Tien vastakkaisella puolella oli

(119) Herman 1903-52  ja Iida 1904 -97 Nikka­nen/Israeli Anti Hermani.

     Hermanin äiti Ulla 1864 (Kakko)

     Vähän alempana petäjikössä oli Risto Summan perillisten omistama huvila, jossa sijaitsi

(120) Kanneljärven ensimmäinen apteekki. Omistajana.Tomsenski-Myöhemmin Taalas.

(121) Ville 1884-1940 ja Ulla 1880-1918 ? (Nikkanen) Rönö,

                lapset Aino1907 ja Yrjö 1917  muuttaneet muualle

      II pso Katri 1892 Rouvari > tytär Kirsti

 (122) Kalle 1906-90 ja Helmi 1917-96 (Tuominen) Nikkanen

        Pentti 1941           

(123)  Muolaasta muuttanut Väinö 1909 ja Martta 1916 Vaittinen.

      Martta asui jatkosodan aikana pihapiirin korsussa parivuotiaan poikansa kanssa

(124) Paul 1905-78 ja Venla 1908-75 (Seppänen) Antonin omistama huvila,

      jossa Mikko 1902 ja Anni Huuhka piti kauppaa. 

Jatkosodan aikana paikalla oli osuuskauppa, jota hoiti Paavo Hietanen.

Heillä kaksoset Helga ja Ulla 1943

Venäläisen huvilakauden aikana oli näillä main kummulla huvila-asukkaiden rakennuttama kreikkalaiskatolinen kirkko, joka pu­rettiin itsenäisyysajan alussa.

      Hannolan kyläosan suunnassa olivat

(125) Joonas1888 ja I pso Loviisa 1891-1920 (Nikkanen) II pso Katri 1895 Rouvali

      Anselmi 1920

(126) Aleksei Tsunin, venäläinen puutarhuri ja vaimo Katri. Lähempänä tietä asuivat veljekset

(127) Veljesten isä Matti Hietanen 1868-1942 pso Maria 1875-1920 (Rouvari)

      Ville 1897-1964 ja Elsa 1902 (Kirjonen) Hietanen.

                Aarne 1930, Kalevi 1934, Pentti 1938

      Taavetti 1902-66 ja Iida 1903 (Kiesi)) Hietanen.

                Kerttu 1926 (Saarinen), Hanna 1927 (Sammalisto) Pekka 1930

Taavetti vielä viimeisteli syksyllä YH:n aikaan uutta ulkorakennustaan. Uudet hirretkin olivat valmiina kasassa uutta taloa varten.

      Ollilan mäel­lä asuivat verrattain uudessa rakennuksessa.

(128) Joonas 1886-73 ja Tilda 1887 Nikkanen  Ierikkalaisii Juones

         Toivo 1911-95

      Toisella puolen oli Joonaksen veljen

(129) Taavetin 1883-1933 ja Tilda 1895-1951 (Määttänen) Nikkanen.

     Viljo 1917-38, Väinö 1920-40, Marjatta 1922 (Höök), Ensio 1927-88

     Naapuruudessa oli vielä edellisten sisarusten

(130) Helena 1888-1970, Ulla 1875  ja Ullan tr Selma 1907-88 Nikkanen.

Siinä missä tie lähti laskemaan Puikkosten notkoon, oli maantien vasemmalla puolella puolalaisen lääkärin rakennuttama loistohuvila.

(131) Sen omisti apteekkari Oskari Vierto, joka piti siinä Kanneljärven apteekkia. pso Hilda

      lapset: Maire Onerva, Esko, Varma ja Vuokko 1930

      Apteekin puistossa oli tenniskenttä ja upeilla pyreillä lasiverannoilla nuoriso piti tanssiaisia.

      Hannolan kyläosan taloista kylän suunnasta tultaessa oli tien oikealla puolella ensimmäisenä

(132) Väinö 1911 ja Mirjam 1918 (Kopranen) Nikkanen. ja Väinön äiti Maria 1868 (Hussi)

(133) Väinö 1911-40 Kopranen

     kauempana Soltaanjoen toisella puolella lähellä jokea

134) Risto 1879 ja Maija 1891 (Uuttu) Hussi.

      Herman, Kalle, Väinö, Eino, Hanna 1917

 (135) Gunnar 1902-69 ja Martta 1908-75 (Kiesi) Walden sekä Gunnarin äiti

     Aksel 1932, Aino 1935, Vilho 1936

 (136) Väinö Saari­sen talo. Saarisella poika

 (137) Kalle 1882 ja Katri Pimiä 1886-1919 Nikkanen

         Väinö 1907, Unto 1909-20, Onni 1914-44

                II Tilda Nikkanen 1875.

      Apteekin jälkeen tiestä hieman kauempana oli

(138) Ulla 1881 (Määttänen) pso Israel Nikkanen 1878-1931

      Eevertti 1907 ja Vappu 1919 (Pitkänen) Nikkanen

     Elvi 1907 (Kepponen)

(139) Herman 1890-1963 /Sepä-Hermani ja Iida 1897 (Pullinen) Määttänen.

     He olivat muuttaneet Hötsölästä.

     Niilo Rafael 1916, Pentti 1918, Raili 1928 (Valtonen)

     Seuraavan, aivan tien vieressä olleen Suokkaan talon omistivat Liha-Ville.

(140) Ville 1883-1964 ja Martta1907-89 (Lampainen) Nikkanen. Martta oli meijerskana.

      Toivo 1933, Martti 1934-39, Sulo 1936, Helmi 1938, Esko 1939,

         Liha-Villestä seuraavana oli

(141) Uuno 1911 ja Impi 1916 (Hytti) Nikkanen

      Eila 1938 (Aho), Anja 1939 (Nikander), Mirja-Liisa 1941 (Varjonen)

(142) Herman 1883 ja Anni 1887 (Nikkanen) Rouvari.

     Martti 1912, Vilho 1915, Ida 1916 (Hasanen), Edla 1918 (Hämäläinen), Lilja 1919,

     Reino 1921, Jaale 1922, Hilkka 1924 (Tukeinen), Helvi 1926 (Murto)

     Vastapäätä, hie­man kauempana maantiestä oli Esi Mati Ville talo

(143) Ville 1899-1945 ja Tilda 1900-70 (Nikkanen) Määttänen.

Toini 1923 (Rönkkönen), Veikko 1924, Taimi 1926 (Timonen) , Kyllikki 1927,

Helli 1929 (Ojala), Elias 1930, Kalevi 1932 Pekka 1933-43, Jaakko 1935, Paavo 1937, Matti 1939, Marja-Liisa 1943-96

      Edelleen samalla puolen tietä oli Simo Ville  Iita talo

(144) Iida 1879-1964 (Iivonen) ja Ville 1879-1927 Kiesi

      Taavetti 1903-59, Elsa 1906-86 (Talme), Paavo 1910-86, Viljo 1913-42. Urho 1917

     heistä seuraavana Suutaar­Jussi talo

(145) Juho 1897-1989 ja Hulda 1906-93 (Sipolainen) Nikkanen.

     Martti 1928, Pekka 1931-86, Raili 1932 (Happonen), Sirkka 1941 (Antola)

     Vastakkaisella puolella tietä olivat /Kyläukkolaisii-Kalle rakennukset.

(146) Kalle 1894 ja Anna 1898-1998 Ka­kko

      Kirsti 1918, Hanna 1925, Erkki 1929-93, Kyösti 1931

      Sitten seurasi isohko puisto ja sen takana kaksikerroksinen huvila, jonka omisti

(147) Taavetti 1890 ja Siiri 1893 (Rautio) Määt­tänen.

     Terttu Marjatta 1916 (Heinonen), Jaakko 1917-44, Reino 1921

     Vastapäätä oli /Miko Maija talo

(148) Maijastiina Määttänen

     vasemmalla puolella vähän kauempana maantiestä

(149) Her­man 1890-1943 ja Elina 1900-75 (Lampainen) Reiman/Ulla Herman.

      Reino 1922, Mirja

      Läheisyydessä sijaitsivat Hermanin sisaren asuinrakennukset

(150) Katri 1880 Reiman.

      Melkein Hämeenkylään erkanevan tiehaaran kohdalla oli entisen kansanedustaja

(151) Simson 1880-1959 ja Anni 1888 (Harju) Pilkka. He olivat muuttaneet Kuuter­selästä.

                poikaVäinö 1918 ja 2 tytärtä

 (152) Väinö ja Helena Nikka­nen.

     Hannolan tien ja Soltaanjoen välissä olivat

(153) Mikkeli 1883-1938 ja Anna-Maria 1885 (Kakko) Kirjavaisen omistamat saha ja mylly.

     Asuivat Harjussa. Hämeenkylän tien varrella oli oikealla ensimmäinen talo

(154) Toivo Kiesi 1901

      ja seuraavana kaksikerroksinen venäläisen emigrantin

(155) Olga Karpoffin huvila. Vasemmalla puolella oli /Väv-Taaveti talo

(156) Taavetti ja Ulla Nikka­nen ja oikealla puolella /Hanna Juonekse talo.

(157) Joonas 1867-1942 ja Anna 1878-1959 (Tihveräinen) Kiesi ­

Viljo Kiesi oli heillä kasvattipoikana jäätyään orvoksi. Asui perheineen jatkosodan aikana täällä Joonaksen paikalla (katso 161)

 (158) Joonas Ap 1874-1943 ja Maria 1875-1945 (Havia) Kiesi

     Tilda 1897-1995, Aino 1898-1960 (Kakko), Ida 1903 (Hietanen), Ville 1904,

     Kalle 1905-73,  Martta 1900-75 (Valden), Miina 1911, Väinö 1913-95

 (159) Adolf 1874-1947 ja Vappu Virtanen sekä naapurina Muolaasta muuttaneiden

(160) Eino 1907 ja Alina Kortemaa.

(161) Viljo 1914-89 ja Heli 1916-85 Kiesi

     Hilkka 1939-40, Paavo 1940, Anna-Liisa 1942, Eila 1944

     Hämeenkylään mennessä tien oikealla puolella oli seuraavana

(162) Herman 1890-1956 ja Maria (Maikki) 1893 (Haikonen) Nikkanen.

     Lauri 1922-41, Lahja Liisa 1927

(163) Vasemmalla puolen tietä  Väinö Kurpan omistama raken­nus

     tien kulmauk­sessa oikealla puolen oli iso kaksikerroksi­nen huvila.

(164) Almus Hackman ja emännöitsijä Mandi, Kosi (liettualainen  hevosmies)

     Niemeen erkanevan tien varressa oli ensimmäisenä

(165) Juho 1866-1949 ja Ulla 1870-1944 Loponen

      Armas 1903, Väinö 1903, Helmi 1906-85 (Nikkanen)

(166) Juho 1885-1958 ja Irja 1890-1940 (Rönö) Saksi

Edvard 1908-90, Elviira 1910-47 (Nikkanen), Otto1912-65, Artturi 1913-45, Frans 1917, Bruno 1920-58, Kustaa 1923-89, Reino 1924-89, Hanna 1927-28, Maire 1928 (Riik), Irja 1931-77 (Erikson)

(167) Risto 1901 ja Ulla 1896 (Sokura) Nikkanen

     Sirkka 1931 (Lavonen)

      niemen nenäkkeellä

(168) Söderlingin huvila.

(169)  Niemen hovi Omistaja v:sta 1921 Oy. Maanviljelystaloudellinen Kauppakomppania

Tilannevuosi 1932  Pinta-ala 200 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 25, luonnonniittyä 4, metsämaata 160 ja joutomaata 10 ha. Pellot tasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1929 oli 5 ha kauraa, 0,5 hernettä, 2 perunaa, 0,5 juurikasveja, 13 heinää, 1 vihantarehua ja 3 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Kanneljärven niemessä. 3-kerroksinen päärakennus (16 huon.) on erittäin muhkea. Se on rakennettu venäläisten omistajien aikana 1912. Alakerrassa on sähkölaitos ja metallityöpaja. 20 lehmän navetta rakennettu 1912 ja 5 hevosen talli 1911. Päärakennuksessa ja navetassa vesijohto (sähköpumppu). Kotieläimiä: 2 hevosta, 12 lehmää, 3 sikaa ja 30 kanaa. Myydään lihaa, voita ja rehuja paikkakunnalle. Hoidettu mäntymetsä. Sähkövalo ja -voima omasta sähkölaitoksesta. (Suomen maatilat)

Niemenhovin omisti yhtiönsä kautta Herman Määttänen. Niemenhovin vaiheista muistelivat Hötsölästä kotoisin olevat Väinö Rönö ja Suoma Jarhos (o.s. Määttänen) kuulleensa seuraavaa:

Niemenhovin rakennutti pietarilainen tehtaanomistaja Crusell (ruotsa­laisen teollisuusmiehen Ludvig Nobelin poika). Päärakennuksena oli harmaa puurakennus vuoteen 1912 saakka, jolloin ruvettiin rakentamaan uutta päärakennusta kalkkitiilestä. Se valmistui syksyllä 1913. Crusell oli toisjalkainen ja melkein sokea, minkä vuoksi puolen kilometrin päässä olleelle mäntykumpareelle vieneen polun var­ressa olleet kivet ja kannot oli maalattu kirkkain värein. Tämän useita rakennuksia käsittäneen "hovin" muista omistajista mainittakoon viro­lainen Aleksander Tatteri, joka avioitui Hötsölöstä kotoisin olevan An­na Määttäsen kanssa. Seuraava ja viimeinen omistaja oli hämeenkyläläi­nen Herman Määttänen, joka korjautti päärakennuksen täysihoitolaksi. Aluksi siinä toimi luontaisparantola ja sen jälkeen keuhkotautiparanto­la. Niemenhovin vuokraajat olivat lyhytaikaisia, ja niinpä Herman Määttänen ryhtyi ennen talvisotaa itse viljelemään hovin maita, jotka samoin kuin rakennukset jäivät hyvään kuntoon talvisodan alkaessa. Hjalmar Crusell on ollut Ludvig Nobelin au-lapsi.

Kun palattiin takaisin asemalle vievälle maantielle ja lähdettiin kulke­maan Harjuun johtavaa tietä, oli oikealla puolen ensimmäisenä

(170) Joonas 1901 ja Iida 1900 Nikkasen (Jänissilla Juones tai Penu-Kusta Juones).

      kasvattipoika Unto Turunen

Juones oli teurastaja, joka möi hevoskärryiltä lihaa. Kerrotaan hänen olleen opistolla myyntimatkalla. Rouva Paavolaisen arvostellessa lihaerää, Juones tokaisi ykskantaan: Jos se o kelvant Summa rouvale, ni pittää se kelvata Paavolaise akallekkii.

      Seuraavana vasemmal­la oli entinen venäläinen huvila, jonka omisti

(171) Sandra 1887 (Hakuli) ja Risto 1884-1927 Reiman

         samalla puolen tietä venäläisen Varnissoffin talo, jonka omisti­vat

(172) Toivo 1888 ja Aino (Tiira) Kannas ja tytär Anneli 1927 (Herttua)

(173) Herman ja Maikki Nikkasen omistama talo

(174) Varpu Saksi 1859-1937/Hiire-Varvu asuma mök­ki.

      Viimeisenä Harjuntien varressa oli 1913 perustettu

(175) kansakou­lu, jonka piiriin Harjun lisäksi kuuluivat Hussinmäki ja Kiesinmäki:

        Pitkäaikaisina opettajina toimivat Toivo ja Aino Kannas.

Kun lähdettiin Kanneljärven asemaseudulta Uudellekirkolle vievää tie­tä ja ylitettiin ylikäytävä ja Pahaoja, oli ensimmäisenä oikella puolella

(1) Veljekset Määttänen Oy:n konttori-asuinrakennus. Siitä seuraavana oli

(2) Johan 1873 Viro Koidiila ja Helena 1877-1937 (Nikkanen Muolaasta) Olesk

   Hilda 1925 (Tiusanen), Maria 1908 (Tattanen), Alma 1910, Lempi 1915 (Gauffin), Laina 1917

      Johan oli paikkakunnalla hyvin tun­nettu seppä.

      Sitten seurasivat Halilan osuuskaupan omistama raken­nusryhmä, jossa asuivat

(3) Juho 1894 ja Katri 1893 (Vesterinen) Iivonen

     Niilo 1924 sekä Väinö 1904 Nikkanen /Miko Hermani Väinö,

(4) Matti 1906 ja Hilja 1917 Henttinen (Muuttaneet Kivennavalta)

      Kaija 1937, Pekka 1941, Seppo 1943

(5) Herbert 1910 ja Kerttu 1916 (Harju) Sarnikorpi, Pekka 1937, Lea 1939, Matti 1941. Samalla puolen tietä olivat

(6-7) Paavo 1871-1952 ja Maria 1878-1859 (Kakko) Mattinen

Ville 1897, Herman 1899-1976, Rudolf 1902, Risto 1903,

Juho 1906-84 ja Toini 1912-95 (Kakko) ja lapset Heikki 1939 ja Marjatta 1939, Risto 1908-97,

Eero 1912-92 Laina 1914 (Nikkanen)

 (8) Katri 1873-1959 (Reiman) ja Joonas 1866 Pentikäinen.

     Lempi 1912 (Mäkelä)

 (9) Ville 1897 ja Elvi 1903 (Lampainen) Mattinen,

      Reino 1925, Raili 1932

(10) Väinö 1894-1941 ja Aino 1891 (Hussi) Kiesi

     Oiva 1926

(11) Otto 1900 ja Katri 1890 (Sokka) Sokura

(12) Matti Vesterisen/Lastuska Mati talot.

      Nyt erkani oikealle pieni tie, jonka var­rella asuivat

(13) Ulla 1872 (Sirkiä) lestad. saarnaaja Nikodemuksen 1857-1919 leski, Kiesi

      Eemil 1896 ja Aino1898-1940

(14) Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) Nikkanen / Peko Taaveti Väinö vuokralaisina.

      Kirsti 1936, Mauri 1938, Seppo 1943

 (15) Liisa 1866-1923 (Pentikäinen) ja Esaias 1866-1923 Nikkanen / Ierikkäisii Esi Liisa,

(16) Ville 1877 ja Loviisa 1873-45 (Nikkanen) Vesterinen

     Eino 1902-24, Toivo 1904, Uuno 1906, Yrjö 1909.

      Lempi (Makkonen) 1913-2003 ja tytär Lea Vesterinen 1938 (Veijalainen)

(17) Salomon 1902-40 ja Aino 1904-86 (Vesterinen) Määttänen.

      Erkki 1927, Irja 1928 (Mäyränen)

 (18) Sakari /Ierikkäisii Sakari,1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen

Ville 1896-1926, Hilma 1898-09, Otto 1901-36, Toivo 1904-91 muutti Pukkilaan -26, Mikko 1905-18, Emil 1908 Viipuriin -30, Eino 1912

(19) Tilda Nikka­nen 1890

      Armas Nikkanen 1909 ja Aino (Linqvist) 1906

(20) Joonas 1894-1953 I pso Ulla 1898-1926 (Kakko) Iivonen.

                Irja 1918, Veikko 1920, Keijo 1924

      II Helvi 1909 (Hölttä)

                Eila 1928, Sylvi 1930

Viimeksi mainitussa talossa asui myös Tilda 1897 Iivonen.

      Kun ylitettiin Kylmäoja, oli tien vasemmalla puo­lella

(21) Väinö 1904 Viuhko

(22) Otto 1903 ja Ester 1906-85 (Pekala) Nikkanen.

      Pentti 1927, Hilkka 1928 (Reiman), Jenny 1930 (Manelius).

      Seuraava­na, tiestä jonkun matkaa oikealle sijaitsi

(23) Gustaf ja Hilma Björklun­din talo.

 (24) Iida 1891-1944 (Vesterinen) ja Kalle Ap 1885-1937 Nikkanen.

Onni 1912, Olavi 1916, Oiva 1920, Eero 1923, Helvi 1925, Eevi 1927 (Sorvisto/Kilpi), Liisa 1932

Vasemmalle erkani tie, jonka varrella oli kansalaissodan aikainen Hötömäen joukkohauta.

(25) Emil 1900 ja Helmi 1899 Lankinen. Eemil oli metsänvartija.

                Ilkka 

      Kun pa­lattiin jälleen maantielle ja jatkettiin matkaa, oli aivan tien vieressä vasemmalla

(26) Katri 1887(Forman)Arreniuksen talo, Viljo 1919- 41, Erkki 1922-42 s. Kirvussa

      kun siitä lähdettiin pikkutietä oikealle, Syvällejärvelle, tultiin Jerema Peko Taaveti talolle

(27) Taavetti 1877-1946 ja Eeva 1883-1949 Nikka­nen.

    Ville 1904, Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) ja lapset Kirsti 1936, Mauri 1938,

    Yrjö 1909, Hanna 1911, Kalle, 1914, Matilda 1917, Eevi 1923

Kun palattiin takaisin Halilan osuuskaupan henkilökunnan asuinraken­nuksen luo, siitä oikealle lähtevän tien varrella ensimmäisenä oli

(28) Liisa 1861-1942 (Pentikäinen) Nikkanen talo.

      Myös Henttisen talon kohdalta erkani tie oikealle, ja sen varrella oli ensin oikealla puolen

(29) Maria Nikkasen ja vasem­malla

(30) Herman 1878-1959 ja Maria 1883-1971 (Nikkanen) Seppänen.

(31) Sakari 1879 Ja Tilda 1881 (Kakko) Nikkanen/Hakala Sakari,

(32) Joonas 1875 ja Ida 1884-1911 Nikkanen

    Niilo 1907-75 ja Helmi 1906-85 (Loponen) poika Jaakko 1939, 

    Paavo 1910-59 ja Hilja 1906-81 (Hiiri) tytär Raija 1939

(33) Albert 1875-1943 ja Ulla 1863-1942 (Nikkanen) Valkonen.

    Jalmari Ullanp. 1902

Kun kuljettiin Pahaojan ja rautatien välistä tietä Lounatjoelle päin, erosi Kanneljärven aseman kohdalta tie vasemmalle. Tämän tien vasem­malla puolen olivat ensimmäisenä

(34-35) Helena 1866 pso Joonas 1861-1912 Nikkanen / Väy Juo­nekse Helenalla kaksi taloa.

     Maria 1894-1954, Ville 1898, Aino 1900, Kaarlo 1904-46, Herman 1906-60

(36) Maria 1894-1954 Nikkanen/Helena Mari

(37) Veljekset Määttänen Oy:n rakennukset. Kun tietä edettiin, oli oikealla puolella

(38) Pekka ja Ella Sojamo.

      Radan varresta erosi tie vasemmalle Korpeen, joka oli oma kyläosansa.

 (39) Aleksan­teri 1896-1940 ja Aino 1896-1985 (Määttänen) Valtimo

Lilja 1921 (Bergman), Olavi 1922-41, Eila 1923 (Nousiainen), Mirja 1927 (Jurva/Sundell/Soini)

(40) Juho 1894 ja Iida 1897 Sipiläisen,

(41) Helena Määt­tänen

(42) Anni 1878-1954 ( Vesterinen) pso Sakari Reiman 1873-1931 Reiman/ Penu Sakari Anni,

(43) Eeva 1877 pso Kustaa Nikkanen,1868-1917

      Aino 1902, Toivo 1904-28, Hilja 1908, Yrjö (Korve-Yrjö) 1910, Vilho 1913-38.

      Anna 1915(Kakko) 

(44) Kristiina 1868-1951 (Kirjonen) I pso Salomon 1859-1901 Nikkanen

      Tilda 1890

      II Joonas 1872-1932 Huuhka

      Rikhard 1912 ja Vilhelmiina 1914 (Tikka)

                Raimo 1936, Reino 1938

(45) Kalle 1896 ja Elina 1897 (Kakko) Nikkanen/Korve Kalle

      Kaino 1916, Tyyne 1919, Eila 1922, Martti 1927-92, Helge 1927, Pekka 1931-52

(46) Ar­mas 1909 ja Aino 1906 (Linqvist) Nikkanen/Korve Armas

      Vieno Anneli 1937

(47) Juho 1882-1969 ja Ulla 1887-1951 Nikkanen/Nuuti­laisii Jussi

      Jenny 1907-84, Onni 1908-40, Uuno 1911-69

(48) Ikosen perikunnan talot sekä

(49) Veljekset Määttänen Oy:n mylly, saha ja puusepäntehdas.

Kertojat Kanneljärvi II: Viljo Kiesi, Elias Nikkanen ja  Lempi Makkonen

      Perhetiedoissa avustanut Kerttu Saarinen

Kanneljärvi (Kantjärvi)

"Nyt vast täst tul oikeee kirkokylä, ku saatii uus kirkko, tuumiit emänät ja isänät kirko vihkiäisiis"

Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin ar­veluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se oli myöskin laajin pitäjän kylistä.

Kanneljärven kylänosina tunnettiin Hannola, Hovikylä, Korpikylä, Las­tikkala ja Peräkylä.

Kylän rajana oli idässä Pienjoki aina siihen saakka kunnes se yhtyi Suu­reenjokeen. Sen ylitettyään raja kulki jonkin matkaa itään Kuutersel­kään rajoittuville metsäalueille ja kääntyi sitten jokseenkin suoraviivai­sesti lounaaseen. Ylitettyään kahteen kertaan rautatien raja jatkui pit­kin Suurtajokea (Vammeljokea) kuntarajaan saakka ja sitä pitkin eteläs­sä ja lännessä Mannosensuolle. Sieltä se teki jyrkän kulman kaakkoon Pahaojan alkulähteille ja kulki sen jälkeen Pahaojaa pitkin siihen saakka etelään, kunnes Pahaoja ja Soltaanjoki yhtyivät. Siitä raja lähti pohjoi­seen pitkin Soltaanjokea, josta se erosi Kurksuolle ja kulki Kurksuolta edelleen koilliseen Likolammelle sekä kääntyi jyrkästi kaakkoon Kan­neljärven koillisosan poikki Pienjoen lähtökohtaan Kanneljärvestä. Pinta-alaltaan laajasta kylästä erottui selvästi keskustaajama, kirkon ym­päristö. Vielä uutuuttaan hohtaneen kirkon ja siihen rajoittuneen hau­tausmaan ollessa keskuksena olivat senaikaisen tiheän asutuksen joukos­ta löydettävissä lähietäisyyksiltä kunnantalo, kansanopisto, suojelus­kuntatalo, nuorisoseuratalo, kansakoulu, lääkäritalo ja useita kauppoja. Taustalla siintänyt järvi loi asutuksen ylle leppoisaa tunnelmaa. Pinnanmuodostukseltaan muutoin varsin tasaisen kylän metsäisessä län­silaidassa sijaitsi koko kunnan korkein mäki, 118 metriä korkea Hötö­mäki. Ympäristöineen se tarjosi monia mahdollisuuksia hiihtokilpailu­jen järjestäjille ja ampumaurheilun harrastajille.

Kylänosa Nimi           ha              Asukkaita 1870-luvulla

Kanneljärvi 1 Nikkanen    1046               Nikkanen, Reiman

Kanneljärvi 2 Perola           157              Määttänen, Romu

Kanneljärvi 3 Simola            1377           Lampainen, Nikkanen

Kanneljärvi 4 Hussi            319              Kiesi, Hussi, Reiman

Kanneljärvi 5 Hovikylä         1359           Nikkanen, Vesterinen, Kurppa, Tuomonen

yht.               4258 ha

Kylän tarkastelu voi­tiin aloittaa Hötsölän kylän rajalta, jossa oli luonnonkaunis Pienjoen silta. Tätä siltaa kutsuttiin myös Lemmensillaksi, koska se oli suosittu nuo­rison kokoontumispaikka. Näiltä paikoilta lähti talvitie Kanneljärven yli jättäen sivuun mäkisen maantien. Lähdettäessä kulkemaan kirkonkylän läpi asemalle vievää maantietä oli ensimmäisenä vasemmalla

(1) Väinö  ja  Martta Havian omistama talo, jonka myöhemmin omisti Ville Kurppa. Tämän talon rakennukset oli sijoitettu neliön muotoon, joten sinne jäi suljettu ja suojaisa sisäpiha. Rakennusryhmään liittyi vielä erillinen hu­vilarakennus, jossa aikanaan oli venäläisiä huvila-asukkaita.

Seuraavan talon, joka oli tien oikealla puolella, omistivat Hötsölästä muuttaneet

(3) Antti 1908-44 ja Enni 1908-36 Määttänen.

      Tästä erosi lyhyt peltotien pätkä Pienjoen rantaan päin, jossa olivat

(4) Samuli 1861-1937 ja Maria 1869-1933 Kurppa:

      Ville 1889-1938 ja Ulla 1888-1980 (Nylander) Kurppa >Silja 1910, Reino 1915

      Antti Määttästä vastapäätä maantienvarressa oli huvilatyyliin rakennettu talo, jossa asuivat

(5) Herman Kurpan 1859-1929 leski Eeva 1869-1946 (Nikkanen) ja perilliset                            

      Kalle 1888-1950, Ville 1901, Eino 1903-83

      Seuraavana samalla puolen tietä oli Peko Ville talo.

(6) Ville 1866-1946 ja Ulla 1871-1925 (Kakko) Nikkanen

      Herman 1897 ja Katri 1897 (Rastas) >Meeri 1922, Ilmi 1923, Rauha 1927 (Vuorela)

Toivo 1899, Juhana 1901, Katri 1904, Martta 1906 (Salo),  Juhana 1908-88 ”KanadaJussi”, Paavo 1912-29, Elma 1914 (Kokkonen)

         Villen naapurina olleen talon omistivat niin ikään

(7) Herman Kurpan perilliset.

      Tämän talon rakennukset olivat myös umpineliön ja umpipi­han muotoon rakennettuja.

      Seuraavana oli Kusta Sakari talo

(8) Sakari 1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen.

      Toivo 1904-91 Pukkilaan –26, Emil 1908-2000 Viipuriin –30, Eino 1912, Uuno 1916-79

 (9) Kanneljärven pappi­la, jonka haltijoina olivat

Viktor 1898-1961 ja Hilma 1892 (Turunen) Muukkonen. >Marjatta

      Samalla puolen tietä, maantien laidassa oli myös

(10) Mikkeli 1867-1941 ja Anni 1872-1953 (Lampainen) Nikkanen

      Hanna 1907, Elias 1909-90, Eevi 1912-73

      Naapurina asui Kivennavalta muuttanut

(11) Eino Pyörönen

(12) Tahvo 1870 ja Iida 1879 (Reiman) Lampainen

                Hilja 1904-05, Eero 1907, Tyyne 1909, Lempi 1910-84

Heillä huvi­lamallinen asuinrakennus kauniilla mäellä. Maantien vastakkaisella puolella, järven rantatöyräällä, sijaitsi Esa Nikkasen aikanaan rakennut­tama talo

(13), "Luhanhovi", joka oli kaksikerroksinen ja kuului kylän edustavimpiin rakennuksiin. Se oli pitkään asumattomana kunnes kun­ta osti sen lääkärin asunnoksi. Tähän taloon päättyi tässä suunnassa Hovikylä-niminen kylänosa. Lääkäri Korhonen.

Lääkäri Veera Seppälä ja pso, poika Lauri Talossa asui myös kunnan kätilö Emmi Kivi ja pokansa Erkki

Jatkettaessa matkaa verrattain syvän Vaih'ojan notkon yli tervehtivät kulkijaa

(14) kansanopiston rakennukset. Opiston johtajana oli vuodes­ta 1920 toiminut

    Erkki 1890 Paavolainen, ja Elsa 1892 (Joensuu) asuivat opistorakennuksessa

     Katri 1918 (Veltheim), Helena 1922 (Eräesko), Jaakko 1926.

Opiston viimeinen vahtimestari Riepäs ja tytär Helli      

      Opistoa vastapäätä kohosi yle­vätyylinen valkoinen

(15) kirkko, joka vihittiin käyttöön 1934 ja jonka oli suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg.

     Samalla puolen tietä kuin kansanopisto oli seuraavana

(16) Jussi 1896-1975 ja Emilia 1897 (Havia) Rainne (Reiman)

                Martti 1924-44

(17) Ville 1891-1947ja Tilda 1893-1958 (Kurppa) Reiman.

             Erkki 1921-99

(18) Osuuskaupan myymälä, jossa pitkäaikaisena myymälänhoitajana toimi

     Paavo Hietanen 1899-1953, I pso Lyyli 1901 (Havia)

     II pso Anna Havia 1904 > Kerttu 1924

             Eeva Mari 1926, Heikki 1928.

 (19) Martti 1906-41 Sihvonen.ja äiti Tida 1872 (Nikkanen)

      Osuuskaupan taka­na, Kanneljärveen viettävällä rinteellä oli Jussila-niminen su­kutalo,

(20) Elias 1908-72 ja Taavetin 1878-1913 leski Anna 1882-1940 (Seppänen) Nikkanen.

Osuuskaupan kohdalla tien toisella puolella oli 1895 perustettu

(21) kansakoulu, jossa pitkäaikaisi­na opettajina toimivat Margit Summa ja Nikolai Paakkanen.

Opettaja Lempi Hilska asui alakoulurakennuksessa, kunnes kuoli ennen talvisotaa.

Seuraava­na vastakkaisella puolen tietä oli Suur-Samuli pe­rillisten asuttama talo, jossa vanhan ajan muistona oli jykevä pirttira­kennus, vanhimpia rakennuksia koko kylässä. Perimätiedon mukaan tämä Suur-Samulin talo oli Nikkasten suvun alkukoti.

(22) Anni1868-1951  Paavo Nikkanen 1863-63

Miina 1890, Ulla 1893, Katri 1895, Ville 1897-1918, Tilda 1899-1987(Hakuli), Toivo 1908 Väinö 1903, Ester 1904-44 (Laukkanen) Elis Hurmalainen asui täällä mummolassaan.

      Pihapiirissä asui opistolta muutettuaan myös opiston aiempi vahtimestari

      Toivo 1894-1941 ja Katri (Nikkanen) Hurmalainen

Erkki 1919-94, Maila 1918 (Koivu), Elis 1922-97, Lilja 1924 (Salmi), Niilo 1927, Anna-Liisa 1927 (Koivu), Paavo1933-68, Vappu 1937 (Fresenius)

(23) Väinö 1901-58 Kurpan hoitama kauppa

(24) Matti 1870-1935 ja Iida 1868-1943 (Pitkänen) Kurppa Matti toimi veistonopettajana opistolla

      Ulla 1892-1957 muutti Koivistolle, Elias 1894-1934, Väinö 1901-58

(25) Ville Nikkasen/Israeli Ville

26) Kalle 1879-1942 ja Eeva 1882-1949 Nikkanen. Kalle Nikkanen toimi vuosikausia suntiona.

Kaisa 1905, Kauko 1900-89, Väinö 1910, Eevi 1910-92, Anna 1917 (Vartiainen), Erkki 1920, Kirsti 1920 (Alanko)

(27) Edvard 1892-1963 ja Tilda 1899-1987 (Nikkanen) Hakuli.

Laila 1921 (Lipponen), Mauno 1922-45, Eero 1924, Martti 1926, Hilkka 1930 (Laaksonen), Annikki 1931 Vuorisaari), Maija-Liisa 1934 (Lempiäinen), Kerttu 1936 (Elo), Sirkka 1941 (Nieminen)

     Maantien toisella puolella hieman kauempana tiestä oli

(28) kun­nantalo, joka alkuaan oli venäläisvalmisteinen huvila.

      Oskar Holma Kanneljärven viimeinen kunnankirjuri

      Mustaanmäkeen erkanevan tien haarassa oli

(29) Risto 1873-1924 ja Katri 1878-1946 (Nikkanen) Summan perillisten omistama komea kauppa-asuintalo, jossa viimeksi piti kauppaa Ilmari Summa.

      Aarne 1901, Ilmari 1904, Pentti 1910

      Peräkylän suuntaan mentäessä oli ensimmäisenä

(30) Kanneljärven maidon­myyntiosuuskunnan ja osuuskassan yhteisesti omistama toimitalo.

      Suntion Kaisa oli töissä osuuskunnassa.

(31) Juhana1870-1942 ja Ulla 1878-1954 (Vesterinen) Lampainen

     Elvi 1903-91 (Mattinen), Kalle 1906-59, Yrjö 1909-40, Anna 1912, Martta 1914,

     Aili 1917

(32) Anni 1893 Sihvosen pieni asuinrakennus. Vähän kauempana pellolla oli

(33) Antti Sihvosen asuinrakennus. Tien toisella puolen sijaitsi

(34) Yrjö 1906 ja Alina 1908 (Rastas) Nikkasen rakenteilla ollut kauppatalo,

joka jäi viimeistelyä vaille talvisodan alkaessa. Pellolla hieman kauempana olivat

(35) Risto 1977 ja Maria 1879 (Nikkanen) Lampainen /lerika Risto.

      Alma 1901, Lempi 1903, Saima 1905 ja tytär Oili 1927 (Huovinen), Elsa 1907, Helmi 1909

(36) Paavali 1863-1938 Nikkanen/lerika Paavali

      Ville 1894-1950 ja Aino 1897-1929 (Havia).

                Pentti 1928 (Pentti äijänpoika)

 (37) Lampaisten vanha sukutila, Väinö 1906 ja Aili 1909 (Killström) Lampainen.

     Tämän talon lähellä tien toisella puolen oli

(38) Salomon Lampaisen perikunnan talo, jossa isännöivät Yrjö ja Eeva Lam­painen.

      Jonkin matkaa eteenpäin oli tien oikealla puolella

(39) Herman 1877-1937 ja Ulla 1885-1952 (Määttänen) Nikkanen.

      Viljo 1907-62 ja Edla 1918 (Reiman) 

                Lilja 1932 (Vigelius), Leena 1936 (Kakko), Anna-Liisa 1937 (Vesa)

      Johannes 1911 ja Laina 1911 (Hartberg) >

                Marja-Leena 1937, Raimo –41, Riitta , Merja

Sitten tultiin kohtaan, josta Mustallemäelle menevästä tiestä erkani ky­lätie vasemmalle ja yhtyi maantiehen Herman Kurpan talon kohdalla.

     Ensimmäisenä tällä suunnalla oli uudenaikaiseen tyyliin tehty talo

(40) Väinö 1904 Nikkanen/Ville Juhana Väinö.

(41) Joo­nas 1896-1943 ja Ulla 1894 Nikkanen. Ullan ensimmäisestä liitosta Rauha 1917 (Ravi)

     Sirkka 1930-2004,

 (42) Herman 1869 ja Katri 1875 (Tuomonen) Nikkanen 

     Juhana 1897-1989, Anna Loviisa, 1900, Väinö 1904, Elvi 1906, Yrjö 1908-17, Vilho 1910-11

(43) Ville 1882 ja Katri 1882 (Iivonen) Nikkanen.

     Helmi 1910-89, Oiva 1914, Rauha 1918 (Korte)

     Kolmannen veljen,

 (44) Kalle 1878  ja Helena 1882-32 (Vesterinen) Nikkanen,

      Toivo 1906-41 Emma 1912. Emman II pso Emil 1902 Stjerna, tr Anja 1944     

                Heikki 1932-95, Paavo 1934, Pekka 1936, Liisa 1938

Aino 1908 (Kusnetsoff), Väinö 1912-93, Lauri 1917, Erkki 1923

Viimeisenä tällä suunnalla oli muualta muuttaneiden

(45) Toivo Ja Saimi Laaksonen. Hovikylän suuntaan lähdettäessä oli ensimmäisenä

(46) Karoliina Nikkasen pieni asuinrakennus ja sen jäl­keen muualta kylään muuttaneiden

 (47) Juho 1896 ja Helena 1900 Pyörönen  >Siiri 1927, Kaarina 1939.

         Seuraavana oli Hovi Mati Ierika perillisten talo

(48) Herman 1896 I pso Matilda Nikkanen 1896 > Oiva 1921

               II Iida 1896 (Väkeväinen) Reiman. Naapurina oli

(49) Ville 1881-1938 ja Miina 1892-1971 (Iivonen) Rei­man

        Viljo 1923, Erkki 1925-94 ja tien toisella puolella pellolla

(50) Salomon 1876-1958 ja Ulla 1878-1929 (Vesterinen) Havia.

     Elvi 1905, Toivo 1907-71, Väinö 1909, Aino 1913-98 (Laukkanen) Sitten seurasi

(51) Joonas 1852-1924 Vesterisen perikunnan talo, jossa isännöi yksi osakas,

     Juho 1894 Iivonen vaimonsa Katrin 1893 kanssa.

(52) Paavo ja Helena Huuhkan pienet asuinrakennukset sekä

(53) Tahvo 1873-1943 ja Katri 1879-1944 (Määttänen) Nikkanen.

     Tyyne 1904, Eino 1905, Jouko 1908, Arvi 1910, Sulo 1912-22, Taimi 1915,

     Mikko 1917

     Tien toisella puolella oli Hämeenkylästä muutta­neiden

(54) Joonas 1899-1940 ja Aino 1896-1981 (Määttänen) Kakko

        Vieno 1923-94 (Leppänen), Jouko 1925, Irja 1927-28, Helvi 1929 (Jantunen),

     Aila 1935 (Jalkanen), Elli 1938 (Väisänen)

(55) Tahvo ja Katri Nikkasen talo, jonka aikaisemmin omistivat Joonas ja Helka Rantala.

Viimeisenä tämän tien varressa oli Peko Taaveti talo.

(56) Taavetti 1864-1936 ja Maria 1878 (Katajainen) Nikkanen Lapset Aina 1902, Ida 1904, Hilda 1916, Aino 1920

      Mustallemäelle menevän tien vasemmalla puolella

(57) Vesteristen sukutalo, johon kuului mm. kivestä rakennettu suuri karjarakennus.

 Herman 1886-1971 Ida 1888-1957 (Kakko) Vesterinen.

                Olavi 1907 ja Bertta 1919 (Samuli), > Harri 1938-98

                Yrjö 1908-93, Laina 1911 (Tirri), Eila 1916-2009,  Erkki 1919-41, Paavo 1922-42

 Kalle 1888-1946 ja Aino 1888-1967 Vesterinen pihapiirissä, (omistivat aiemmin pappilan)

      Uuno 1909-22, Kerttu 1910-89, Veikko 1912, Reima 1916-91, Pauli 1923, Raili 1929

Vesteristen talosta jonkin matkaa Suurellejoelle päin oli suuren puiston keskellä vanha talo, jonka päärakennus oli peräisin vuodelta 1891. Siitä talosta olivat monet Nik­kasten suvun velisarjat lähteneet, mm. kansanedustaja Vilho Nikkanen. Talon omistivat viimeksi

(58) Laukkasen veljekset. Väinö Juhp. 1908-38 Tien vastakkaisella puolella oli

(59) Maija 1888 (Sirkiä) Nikkanen.

      Helmi, 1913, Rauha 1922

Seuraavina asuivat Mustaltamäel­tä muuttaneet

(60) Antti 1901 ja Fanni 1896 Pärnänen

     Onni 1924, Alli 1926, Martti 1937

(61) Mooses 1887 ja Ulla 1888 (Nikkanen) Määttänen.

      Tien toisella puolella vähän etempänä pellol­la

62) Juho 1903-88 ja Aino 1901 (Nikkanen) Kusnetzoff.

     Paavo 1934, Erkki 1936, Anna-Liisa

(63) Wladimir 1908 ja Aino 1908 (Nikkanen) Kusnetzoff.

      Suurenjoen suuntaan jatkettaessa olivat seuraavina veljesten

(64) Ville 1898-1975 ja Lyyli 1900-74 (Iivonen) Nikkasen ja

      Risto 1898-1976 ja Maria 1905-1986 (Partinen) Nikkanen.

                   Anna Partinen 1927 (Harju), Hilja 1932 (Iso-Järvenpää)

(65) Israel 1872 ja Anna Maria 1878 ( Kyynäräinen) Hytti

      Lyydia 1903, Toivo 1906-26, Elina 1909

      Matkaa jatket­taessa seurasi Ville Juhana Hermani talo

(66) Herman 1886-1935 ja Maria 1887-1968 (Huuhka) Nikkanen

      Yrjö 1907, Lauri 1909, Tauno 1917-70, Hilkka 1919-43 (Havia), Eero 1922

 (67) Juho 1887 ja Impi Iivonen /Marti Miko Juhana.

Mooses ja Ulla Määttäsen talon kohdalta erosi etelään sivutie, jonka varrella oli ensimmäisenä venäläisen emigrantin

(68) Kiril 1868 ja Sofia Harzenko

     Maria 1909 (Reiman) > Airi -37

(69) Mikko ja Katri Havia. Seuraavina olivat

(70) Kalle 1905-44 ja Laina 1908 (Paju)Aho

        Kauko 1931, Viljo 1932, Matti 1934 Reino 1938, Teuvo 1944

(71) Risto 1884-55 ja Anna Leena 1882 (Hölttä) Nikkanen /Yllö Risto .

     Lauri 1905-98, Kaarlo 1907-28, Martta 1909 (Reiman), Eero 1911, Hanna 1914-97,

     Eevi 1916 Isakson , Niilo 1919

(72) Ville ja Helena Nikkanen. Pellolla hieman pohjoisempana asui­vat

(73) Kalle 1888-1948 ja Edla 1899 (Seppänen) Rajala

     Erkki 1930-39

(74) Onni 1913 ja Aino 1915 Aho.  

     Pekka 1938

(75) Sakari Lampaisen 1878-1918 lesken Ulla 1880-1946 (Iivonen)

     ja perillisten omistama asuinrakennus. Lähdettäessä kylän keskustaa kohti oli ensimmäisenä

(76) Risto 1869 ja Adele 1873 (Lempiäinen) Lampai­nen.

      Olga 1900-71 (Määttänen), Lyyli 1902m Valtteri 1904, Hilja1906

 (77) Temisevä, joka oli kirjailija Unto Seppäsen lapsuus- ja nuoruusaikainen koti.

      Talon omistivat viimeksi Taipalsaarelta muuttaneet Matti 1893 ja Olga 1895 Nokelainen. Taisto 1919, Hilkka 1920, Elsa 1922, Irma 1923, Iris 1925, Leo

   mökissä Aino Aho ja tr:n poika Pauli 1921

(78) Eino1902 ja Eeva Emilia 1908-63

      (Mäkeläinen) Lampainen,

Tauno 1931, Maila 1934, Irja 1939, Raimo, Pentti

(79) Jaakko 1874-1936 ja Katri 1892-1971 (Vesterinen) Ellisaari, virolainen suutari

      Salme 1916 (Pöhö), Hilpi 1919 (Seläntö), Aini 1921, Pauli 1923, Aulis 1926, Raili 1929 (Luhta)

(80) Tilda Toivonen

(81) Juho 1898-44 ja Hulda1903 Nikkanen. Juho toimi suntiona.

      Erkki 1927, Liisa 1930, Jaakko 1936, Kaija -41

 (82) Onni 1908-40 ja Hilja (1909) Nikkanen

(83) Taa­vetti 1890 ja Lydia 1898 (Kusnetsova) Reiman /Kuva-Taaveti,

(84) Herman ja Maria Nikkanen /Renk-Hermani,

      Lauri

(85) Taavetti 1859-1933 ja Hilda Vatanen  Taavetti oli suutari

(86) Niku ja Helena Tuomanen. Tien toisella puolella oli naapurissa, puistikossa,

(87) (Taavetti ja Maria ) Robert 1896-1963 ja Emilia 1899 (Kakko) Katai­nen

      Jaakko 1925, Helli 1923, Laura 1927

(88) Ville ja Justiina Nikkanen. Jatkettaessa oikotietä rautatieasemaa kohti oli ensimmäisenä

(89) Her­man Lampainen perillisten talo, jossa isännyyttä hoitivat

      Ville 1893-1946 ja Tilda 1894 (Rokka)  Lampainen.

                Irma 1918 (Westerholm), Kauko 1920-41, Anna 1925, Aili 1927, Anja 1934

90) Juho 1897-1956 ja Iida 1900 (Iivonen) Nikkanen

(91) Lempi 1903 Lampaisen talo. Tiestä eronneiden kujasten varrella oli Penu Taaveti talo.

(92) Taavetti 1882-1951 ja Tyyne 1894-1974 Nikkanen

(93) Anni 1870 (Vesterinen) Nikkanen, /Penu Kusta talo, jossa asui myös hänen poikansa

      Herman 1893ja Maria 1895 (Kyyhkynen).

                Vilho 1917, Sylvi 1921 (Laaksonen), Hilkka 1932 (Laaksonen)

 (94) Juho 1900-79  ja Emma 1905-86 Lampainen

      Hilkka 1929, Ritva 1940, Olavi -43

      ja naapurina Penu Risto Eino talo

(95) Eino  1906-69 ja Laina 1914 (Mattinen) Nikkanen.

      Matti 1939, Ulla –41, Erkki –49  Seuraavana samalla puolen tietä oli

(96) Risto 1858-1942 ja II pso Anni 1879-1929 (Juvonen) Vesterisen

      Ville 1902 ja Anna Lukin 1903

                Terttu 1929, Martta 1932

      Kalle 1906-41

 (97) Kanneljärven seurakunnan venäläisestä huvilasta kunnostettu väliaikainen kirkko.

      Uuden kirkon tultua rakennetuksi käytettiin väliaikaista kirkkoa kunnalliskotina.

Lastikkalan kyläosa.

Kuljettaes­sa Moukkolan ylikäytävää kohti oli oikealla ensimmäisenä aikanaan englantilaisten sisarusten rakennuttama rakennusryhmä,

 (98) joka sit­temmin toimi kunnalliskotina, mutta tuhoutui tulipalossa.

 (99) Tahvo 1876 ja Gunilla 1883 (Turunen) Nikkanen

     Kalle 1909 ja Toini 1908 (Issakainen) ja seuraavana Tahvon veljen

(100) Villen 1884-1951 ja Maija 1887-1965 Nikkanen

     Lempi 1911-98 (Lemberg), Kerttu 1913-87 (Virtanen), Hilma 1916-16,

     Taimi 1920-54 (Lagus)

(101) Herman 1893-1963 ja Tilda 1892-1949 (Nikkanen) Reiman.

     Sen jälkeen tuli Jeremala-niminen paikka, johon oli ryhmittynyt kolme taloa:

(102) Paavo 1906 Rainne,

(103) Heikki 1902 ja Hilma 1902 Pynninen  Heikki Pynninen oli muuttanut Hein­joelta.

    Elli 1925 (Kuusinen), Onni 1927, Vilho 1930, Pauli 1937, Kerttu 1940 (Halme), Arvo 1944

(104) Tuomas 1901 ja Helena 1899 Teräväinen.

     Eino 1928, Helmi 1924, Lempi 1925, Kalevi 1930

 (105) Herman 1873 ja Maria 1878 (Hoberg) Nikkanen

    Ville 1899, Elina 1902 (Metso), Hulda 1903, Lyyli 1906, Väinö 1909, Kalle 1909,

    Helvi 1912-94 (Huuhtanen), Laina 1915 (Nio)

 (106) Kustaa 1882 ja Eeva 1881 Nik­kanen

     Eino 1905, Aino 1907, Helvi 1910, Kaarlo 1914, Juho 1915

(107) Salomon 1878-1929 ja Anna-Ma­ria 1880 Nikkanen

     Toivo 1900 ja Maria (Akkanen), Siiri 1902, Siiri 1905, Aino 1909 (Pohjalainen),

     Emil 1912-82 ja Helli Hakuli 1921

(108) Antti Inkinen, Muolaasta tullut. Mouk­kolan ylikäytävän jälkeen oli radanvarressa ratavartija

(109) Konstantin Issakaisen asunto.

    Toini 1909 (Nikkanen), Aila

 (110) Juho 1883 Pöllänen

     Hilma 1912 (Määttänen), Helmi (Määttänen) 1918

     ja seuraavana talo

(111) Mikko 1880 /Uuvetuva Mikko I pso Ulla 1882-1908 (Määttänen) 

     II pso Miili 1874 (Simberg) Määttänen.

    Juhana 1911 ja Hilma 1912 (Pöllänen) >Pentti 1939

 (112) Eemil 1890 Granholm. Ukko-Granholm keitti aikanaan tervaa honkakannoista.  

(113) suojeluskunnan talolle ja lähdettiin kulkemaan maantietä pitkin aseman suuntaan,

      oli Summan kauppatalon jälkeen ensimmäisenä Seppä-Sakarin paja ja pajatupa

(114) Sakari 1875-39 ja Katri  1876- (Reiman) Nikkanen.

      Väinö 1901 ja Elsa Kuivanen

Ylempänä rinteellä sijaitsi aikanaan venäläisiä kesävie­raita varten rakennettu talo, jonka omistivat

(115) Vilho 1885-1960 ja Kaarina 1885-1948 (Makejeff) Nikkanen/Etustaja-Ville.

(116) nuorisoseurantalo, jota vähän ennen talvisotaa oli suurennettu ja korjattu.

(117) Konsta 1881 ja Katri 1883 (Nikkanen) Ojala.

         Elias 1901, Saima 1903, Aarne 1905, Johannes 1906, Esteri 1914, Anni 1920 (Piiroinen)

(118) leskirouva Maria Kusnetzof­fja hänen sisarensa Anna Malischeff ja

      tyttärentytär Taisa Liedert  (Kultanen) Tien vastakkaisella puolella oli

(119) Herman 1903-52  ja Iida 1904 -97 Nikka­nen/Israeli Anti Hermani.

     Hermanin äiti Ulla 1864 (Kakko)

     Vähän alempana petäjikössä oli Risto Summan perillisten omistama huvila, jossa sijaitsi

(120) Kanneljärven ensimmäinen apteekki. Omistajana.Tomsenski-Myöhemmin Taalas.

(121) Ville 1884-1940 ja Ulla 1880-1918 ? (Nikkanen) Rönö,

                lapset Aino1907 ja Yrjö 1917  muuttaneet muualle

      II pso Katri 1892 Rouvari > tytär Kirsti

 (122) Kalle 1906-90 ja Helmi 1917-96 (Tuominen) Nikkanen

        Pentti 1941           

(123)  Muolaasta muuttanut Väinö 1909 ja Martta 1916 Vaittinen.

      Martta asui jatkosodan aikana pihapiirin korsussa parivuotiaan poikansa kanssa

(124) Paul 1905-78 ja Venla 1908-75 (Seppänen) Antonin omistama huvila,

      jossa Mikko 1902 ja Anni Huuhka piti kauppaa. 

Jatkosodan aikana paikalla oli osuuskauppa, jota hoiti Paavo Hietanen.

Heillä kaksoset Helga ja Ulla 1943

Venäläisen huvilakauden aikana oli näillä main kummulla huvila-asukkaiden rakennuttama kreikkalaiskatolinen kirkko, joka pu­rettiin itsenäisyysajan alussa.

      Hannolan kyläosan suunnassa olivat

(125) Joonas1888 ja I pso Loviisa 1891-1920 (Nikkanen) II pso Katri 1895 Rouvali

      Anselmi 1920

(126) Aleksei Tsunin, venäläinen puutarhuri ja vaimo Katri. Lähempänä tietä asuivat veljekset

(127) Veljesten isä Matti Hietanen 1868-1942 pso Maria 1875-1920 (Rouvari)

      Ville 1897-1964 ja Elsa 1902 (Kirjonen) Hietanen.

                Aarne 1930, Kalevi 1934, Pentti 1938

      Taavetti 1902-66 ja Iida 1903 (Kiesi)) Hietanen.

                Kerttu 1926 (Saarinen), Hanna 1927 (Sammalisto) Pekka 1930

Taavetti vielä viimeisteli syksyllä YH:n aikaan uutta ulkorakennustaan. Uudet hirretkin olivat valmiina kasassa uutta taloa varten.

      Ollilan mäel­lä asuivat verrattain uudessa rakennuksessa.

(128) Joonas 1886-73 ja Tilda 1887 Nikkanen  Ierikkalaisii Juones

         Toivo 1911-95

      Toisella puolen oli Joonaksen veljen

(129) Taavetin 1883-1933 ja Tilda 1895-1951 (Määttänen) Nikkanen.

     Viljo 1917-38, Väinö 1920-40, Marjatta 1922 (Höök), Ensio 1927-88

     Naapuruudessa oli vielä edellisten sisarusten

(130) Helena 1888-1970, Ulla 1875  ja Ullan tr Selma 1907-88 Nikkanen.

Siinä missä tie lähti laskemaan Puikkosten notkoon, oli maantien vasemmalla puolella puolalaisen lääkärin rakennuttama loistohuvila.

(131) Sen omisti apteekkari Oskari Vierto, joka piti siinä Kanneljärven apteekkia. pso Hilda

      lapset: Maire Onerva, Esko, Varma ja Vuokko 1930

      Apteekin puistossa oli tenniskenttä ja upeilla pyreillä lasiverannoilla nuoriso piti tanssiaisia.

      Hannolan kyläosan taloista kylän suunnasta tultaessa oli tien oikealla puolella ensimmäisenä

(132) Väinö 1911 ja Mirjam 1918 (Kopranen) Nikkanen. ja Väinön äiti Maria 1868 (Hussi)

(133) Väinö 1911-40 Kopranen

     kauempana Soltaanjoen toisella puolella lähellä jokea

134) Risto 1879 ja Maija 1891 (Uuttu) Hussi.

      Herman, Kalle, Väinö, Eino, Hanna 1917

 (135) Gunnar 1902-69 ja Martta 1908-75 (Kiesi) Walden sekä Gunnarin äiti

     Aksel 1932, Aino 1935, Vilho 1936

 (136) Väinö Saari­sen talo. Saarisella poika

 (137) Kalle 1882 ja Katri Pimiä 1886-1919 Nikkanen

         Väinö 1907, Unto 1909-20, Onni 1914-44

                II Tilda Nikkanen 1875.

      Apteekin jälkeen tiestä hieman kauempana oli

(138) Ulla 1881 (Määttänen) pso Israel Nikkanen 1878-1931

      Eevertti 1907 ja Vappu 1919 (Pitkänen) Nikkanen

     Elvi 1907 (Kepponen)

(139) Herman 1890-1963 /Sepä-Hermani ja Iida 1897 (Pullinen) Määttänen.

     He olivat muuttaneet Hötsölästä.

     Niilo Rafael 1916, Pentti 1918, Raili 1928 (Valtonen)

     Seuraavan, aivan tien vieressä olleen Suokkaan talon omistivat Liha-Ville.

(140) Ville 1883-1964 ja Martta1907-89 (Lampainen) Nikkanen. Martta oli meijerskana.

      Toivo 1933, Martti 1934-39, Sulo 1936, Helmi 1938, Esko 1939,

         Liha-Villestä seuraavana oli

(141) Uuno 1911 ja Impi 1916 (Hytti) Nikkanen

      Eila 1938 (Aho), Anja 1939 (Nikander), Mirja-Liisa 1941 (Varjonen)

(142) Herman 1883 ja Anni 1887 (Nikkanen) Rouvari.

     Martti 1912, Vilho 1915, Ida 1916 (Hasanen), Edla 1918 (Hämäläinen), Lilja 1919,

     Reino 1921, Jaale 1922, Hilkka 1924 (Tukeinen), Helvi 1926 (Murto)

     Vastapäätä, hie­man kauempana maantiestä oli Esi Mati Ville talo

(143) Ville 1899-1945 ja Tilda 1900-70 (Nikkanen) Määttänen.

Toini 1923 (Rönkkönen), Veikko 1924, Taimi 1926 (Timonen) , Kyllikki 1927,

Helli 1929 (Ojala), Elias 1930, Kalevi 1932 Pekka 1933-43, Jaakko 1935, Paavo 1937, Matti 1939, Marja-Liisa 1943-96

      Edelleen samalla puolen tietä oli Simo Ville  Iita talo

(144) Iida 1879-1964 (Iivonen) ja Ville 1879-1927 Kiesi

      Taavetti 1903-59, Elsa 1906-86 (Talme), Paavo 1910-86, Viljo 1913-42. Urho 1917

     heistä seuraavana Suutaar­Jussi talo

(145) Juho 1897-1989 ja Hulda 1906-93 (Sipolainen) Nikkanen.

     Martti 1928, Pekka 1931-86, Raili 1932 (Happonen), Sirkka 1941 (Antola)

     Vastakkaisella puolella tietä olivat /Kyläukkolaisii-Kalle rakennukset.

(146) Kalle 1894 ja Anna 1898-1998 Ka­kko

      Kirsti 1918, Hanna 1925, Erkki 1929-93, Kyösti 1931

      Sitten seurasi isohko puisto ja sen takana kaksikerroksinen huvila, jonka omisti

(147) Taavetti 1890 ja Siiri 1893 (Rautio) Määt­tänen.

     Terttu Marjatta 1916 (Heinonen), Jaakko 1917-44, Reino 1921

     Vastapäätä oli /Miko Maija talo

(148) Maijastiina Määttänen

     vasemmalla puolella vähän kauempana maantiestä

(149) Her­man 1890-1943 ja Elina 1900-75 (Lampainen) Reiman/Ulla Herman.

      Reino 1922, Mirja

      Läheisyydessä sijaitsivat Hermanin sisaren asuinrakennukset

(150) Katri 1880 Reiman.

      Melkein Hämeenkylään erkanevan tiehaaran kohdalla oli entisen kansanedustaja

(151) Simson 1880-1959 ja Anni 1888 (Harju) Pilkka. He olivat muuttaneet Kuuter­selästä.

                poikaVäinö 1918 ja 2 tytärtä

 (152) Väinö ja Helena Nikka­nen.

     Hannolan tien ja Soltaanjoen välissä olivat

(153) Mikkeli 1883-1938 ja Anna-Maria 1885 (Kakko) Kirjavaisen omistamat saha ja mylly.

     Asuivat Harjussa. Hämeenkylän tien varrella oli oikealla ensimmäinen talo

(154) Toivo Kiesi 1901

      ja seuraavana kaksikerroksinen venäläisen emigrantin

(155) Olga Karpoffin huvila. Vasemmalla puolella oli /Väv-Taaveti talo

(156) Taavetti ja Ulla Nikka­nen ja oikealla puolella /Hanna Juonekse talo.

(157) Joonas 1867-1942 ja Anna 1878-1959 (Tihveräinen) Kiesi ­

Viljo Kiesi oli heillä kasvattipoikana jäätyään orvoksi. Asui perheineen jatkosodan aikana täällä Joonaksen paikalla (katso 161)

 (158) Joonas Ap 1874-1943 ja Maria 1875-1945 (Havia) Kiesi

     Tilda 1897-1995, Aino 1898-1960 (Kakko), Ida 1903 (Hietanen), Ville 1904,

     Kalle 1905-73,  Martta 1900-75 (Valden), Miina 1911, Väinö 1913-95

 (159) Adolf 1874-1947 ja Vappu Virtanen sekä naapurina Muolaasta muuttaneiden

(160) Eino 1907 ja Alina Kortemaa.

(161) Viljo 1914-89 ja Heli 1916-85 Kiesi

     Hilkka 1939-40, Paavo 1940, Anna-Liisa 1942, Eila 1944

     Hämeenkylään mennessä tien oikealla puolella oli seuraavana

(162) Herman 1890-1956 ja Maria (Maikki) 1893 (Haikonen) Nikkanen.

     Lauri 1922-41, Lahja Liisa 1927

(163) Vasemmalla puolen tietä  Väinö Kurpan omistama raken­nus

     tien kulmauk­sessa oikealla puolen oli iso kaksikerroksi­nen huvila.

(164) Almus Hackman ja emännöitsijä Mandi, Kosi (liettualainen  hevosmies)

     Niemeen erkanevan tien varressa oli ensimmäisenä

(165) Juho 1866-1949 ja Ulla 1870-1944 Loponen

      Armas 1903, Väinö 1903, Helmi 1906-85 (Nikkanen)

(166) Juho 1885-1958 ja Irja 1890-1940 (Rönö) Saksi

Edvard 1908-90, Elviira 1910-47 (Nikkanen), Otto1912-65, Artturi 1913-45, Frans 1917, Bruno 1920-58, Kustaa 1923-89, Reino 1924-89, Hanna 1927-28, Maire 1928 (Riik), Irja 1931-77 (Erikson)

(167) Risto 1901 ja Ulla 1896 (Sokura) Nikkanen

     Sirkka 1931 (Lavonen)

      niemen nenäkkeellä

(168) Söderlingin huvila.

(169)  Niemen hovi Omistaja v:sta 1921 Oy. Maanviljelystaloudellinen Kauppakomppania

Tilannevuosi 1932  Pinta-ala 200 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 25, luonnonniittyä 4, metsämaata 160 ja joutomaata 10 ha. Pellot tasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1929 oli 5 ha kauraa, 0,5 hernettä, 2 perunaa, 0,5 juurikasveja, 13 heinää, 1 vihantarehua ja 3 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Kanneljärven niemessä. 3-kerroksinen päärakennus (16 huon.) on erittäin muhkea. Se on rakennettu venäläisten omistajien aikana 1912. Alakerrassa on sähkölaitos ja metallityöpaja. 20 lehmän navetta rakennettu 1912 ja 5 hevosen talli 1911. Päärakennuksessa ja navetassa vesijohto (sähköpumppu). Kotieläimiä: 2 hevosta, 12 lehmää, 3 sikaa ja 30 kanaa. Myydään lihaa, voita ja rehuja paikkakunnalle. Hoidettu mäntymetsä. Sähkövalo ja -voima omasta sähkölaitoksesta. (Suomen maatilat)

Niemenhovin omisti yhtiönsä kautta Herman Määttänen. Niemenhovin vaiheista muistelivat Hötsölästä kotoisin olevat Väinö Rönö ja Suoma Jarhos (o.s. Määttänen) kuulleensa seuraavaa:

Niemenhovin rakennutti pietarilainen tehtaanomistaja Crusell (ruotsa­laisen teollisuusmiehen Ludvig Nobelin poika). Päärakennuksena oli harmaa puurakennus vuoteen 1912 saakka, jolloin ruvettiin rakentamaan uutta päärakennusta kalkkitiilestä. Se valmistui syksyllä 1913. Crusell oli toisjalkainen ja melkein sokea, minkä vuoksi puolen kilometrin päässä olleelle mäntykumpareelle vieneen polun var­ressa olleet kivet ja kannot oli maalattu kirkkain värein. Tämän useita rakennuksia käsittäneen "hovin" muista omistajista mainittakoon viro­lainen Aleksander Tatteri, joka avioitui Hötsölöstä kotoisin olevan An­na Määttäsen kanssa. Seuraava ja viimeinen omistaja oli hämeenkyläläi­nen Herman Määttänen, joka korjautti päärakennuksen täysihoitolaksi. Aluksi siinä toimi luontaisparantola ja sen jälkeen keuhkotautiparanto­la. Niemenhovin vuokraajat olivat lyhytaikaisia, ja niinpä Herman Määttänen ryhtyi ennen talvisotaa itse viljelemään hovin maita, jotka samoin kuin rakennukset jäivät hyvään kuntoon talvisodan alkaessa. Hjalmar Crusell on ollut Ludvig Nobelin au-lapsi.

Kun palattiin takaisin asemalle vievälle maantielle ja lähdettiin kulke­maan Harjuun johtavaa tietä, oli oikealla puolen ensimmäisenä

(170) Joonas 1901 ja Iida 1900 Nikkasen (Jänissilla Juones tai Penu-Kusta Juones).

      kasvattipoika Unto Turunen

Juones oli teurastaja, joka möi hevoskärryiltä lihaa. Kerrotaan hänen olleen opistolla myyntimatkalla. Rouva Paavolaisen arvostellessa lihaerää, Juones tokaisi ykskantaan: Jos se o kelvant Summa rouvale, ni pittää se kelvata Paavolaise akallekkii.

      Seuraavana vasemmal­la oli entinen venäläinen huvila, jonka omisti

(171) Sandra 1887 (Hakuli) ja Risto 1884-1927 Reiman

         samalla puolen tietä venäläisen Varnissoffin talo, jonka omisti­vat

(172) Toivo 1888 ja Aino (Tiira) Kannas ja tytär Anneli 1927 (Herttua)

(173) Herman ja Maikki Nikkasen omistama talo

(174) Varpu Saksi 1859-1937/Hiire-Varvu asuma mök­ki.

      Viimeisenä Harjuntien varressa oli 1913 perustettu

(175) kansakou­lu, jonka piiriin Harjun lisäksi kuuluivat Hussinmäki ja Kiesinmäki:

        Pitkäaikaisina opettajina toimivat Toivo ja Aino Kannas.

Kun lähdettiin Kanneljärven asemaseudulta Uudellekirkolle vievää tie­tä ja ylitettiin ylikäytävä ja Pahaoja, oli ensimmäisenä oikella puolella

(1) Veljekset Määttänen Oy:n konttori-asuinrakennus. Siitä seuraavana oli

(2) Johan 1873 Viro Koidiila ja Helena 1877-1937 (Nikkanen Muolaasta) Olesk

   Hilda 1925 (Tiusanen), Maria 1908 (Tattanen), Alma 1910, Lempi 1915 (Gauffin), Laina 1917

      Johan oli paikkakunnalla hyvin tun­nettu seppä.

      Sitten seurasivat Halilan osuuskaupan omistama raken­nusryhmä, jossa asuivat

(3) Juho 1894 ja Katri 1893 (Vesterinen) Iivonen

     Niilo 1924 sekä Väinö 1904 Nikkanen /Miko Hermani Väinö,

(4) Matti 1906 ja Hilja 1917 Henttinen (Muuttaneet Kivennavalta)

      Kaija 1937, Pekka 1941, Seppo 1943

(5) Herbert 1910 ja Kerttu 1916 (Harju) Sarnikorpi, Pekka 1937, Lea 1939, Matti 1941. Samalla puolen tietä olivat

(6-7) Paavo 1871-1952 ja Maria 1878-1859 (Kakko) Mattinen

Ville 1897, Herman 1899-1976, Rudolf 1902, Risto 1903,

Juho 1906-84 ja Toini 1912-95 (Kakko) ja lapset Heikki 1939 ja Marjatta 1939, Risto 1908-97,

Eero 1912-92 Laina 1914 (Nikkanen)

 (8) Katri 1873-1959 (Reiman) ja Joonas 1866 Pentikäinen.

     Lempi 1912 (Mäkelä)

 (9) Ville 1897 ja Elvi 1903 (Lampainen) Mattinen,

      Reino 1925, Raili 1932

(10) Väinö 1894-1941 ja Aino 1891 (Hussi) Kiesi

     Oiva 1926

(11) Otto 1900 ja Katri 1890 (Sokka) Sokura

(12) Matti Vesterisen/Lastuska Mati talot.

      Nyt erkani oikealle pieni tie, jonka var­rella asuivat

(13) Ulla 1872 (Sirkiä) lestad. saarnaaja Nikodemuksen 1857-1919 leski, Kiesi

      Eemil 1896 ja Aino1898-1940

(14) Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) Nikkanen / Peko Taaveti Väinö vuokralaisina.

      Kirsti 1936, Mauri 1938, Seppo 1943

 (15) Liisa 1866-1923 (Pentikäinen) ja Esaias 1866-1923 Nikkanen / Ierikkäisii Esi Liisa,

(16) Ville 1877 ja Loviisa 1873-45 (Nikkanen) Vesterinen

     Eino 1902-24, Toivo 1904, Uuno 1906, Yrjö 1909.

      Lempi (Makkonen) 1913-2003 ja tytär Lea Vesterinen 1938 (Veijalainen)

(17) Salomon 1902-40 ja Aino 1904-86 (Vesterinen) Määttänen.

      Erkki 1927, Irja 1928 (Mäyränen)

 (18) Sakari /Ierikkäisii Sakari,1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen

Ville 1896-1926, Hilma 1898-09, Otto 1901-36, Toivo 1904-91 muutti Pukkilaan -26, Mikko 1905-18, Emil 1908 Viipuriin -30, Eino 1912

(19) Tilda Nikka­nen 1890

      Armas Nikkanen 1909 ja Aino (Linqvist) 1906

(20) Joonas 1894-1953 I pso Ulla 1898-1926 (Kakko) Iivonen.

                Irja 1918, Veikko 1920, Keijo 1924

      II Helvi 1909 (Hölttä)

                Eila 1928, Sylvi 1930

Viimeksi mainitussa talossa asui myös Tilda 1897 Iivonen.

      Kun ylitettiin Kylmäoja, oli tien vasemmalla puo­lella

(21) Väinö 1904 Viuhko

(22) Otto 1903 ja Ester 1906-85 (Pekala) Nikkanen.

      Pentti 1927, Hilkka 1928 (Reiman), Jenny 1930 (Manelius).

      Seuraava­na, tiestä jonkun matkaa oikealle sijaitsi

(23) Gustaf ja Hilma Björklun­din talo.

 (24) Iida 1891-1944 (Vesterinen) ja Kalle Ap 1885-1937 Nikkanen.

Onni 1912, Olavi 1916, Oiva 1920, Eero 1923, Helvi 1925, Eevi 1927 (Sorvisto/Kilpi), Liisa 1932

Vasemmalle erkani tie, jonka varrella oli kansalaissodan aikainen Hötömäen joukkohauta.

(25) Emil 1900 ja Helmi 1899 Lankinen. Eemil oli metsänvartija.

                Ilkka 

      Kun pa­lattiin jälleen maantielle ja jatkettiin matkaa, oli aivan tien vieressä vasemmalla

(26) Katri 1887(Forman)Arreniuksen talo, Viljo 1919- 41, Erkki 1922-42 s. Kirvussa

      kun siitä lähdettiin pikkutietä oikealle, Syvällejärvelle, tultiin Jerema Peko Taaveti talolle

(27) Taavetti 1877-1946 ja Eeva 1883-1949 Nikka­nen.

    Ville 1904, Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) ja lapset Kirsti 1936, Mauri 1938,

    Yrjö 1909, Hanna 1911, Kalle, 1914, Matilda 1917, Eevi 1923

Kun palattiin takaisin Halilan osuuskaupan henkilökunnan asuinraken­nuksen luo, siitä oikealle lähtevän tien varrella ensimmäisenä oli

(28) Liisa 1861-1942 (Pentikäinen) Nikkanen talo.

      Myös Henttisen talon kohdalta erkani tie oikealle, ja sen varrella oli ensin oikealla puolen

(29) Maria Nikkasen ja vasem­malla

(30) Herman 1878-1959 ja Maria 1883-1971 (Nikkanen) Seppänen.

(31) Sakari 1879 Ja Tilda 1881 (Kakko) Nikkanen/Hakala Sakari,

(32) Joonas 1875 ja Ida 1884-1911 Nikkanen

    Niilo 1907-75 ja Helmi 1906-85 (Loponen) poika Jaakko 1939, 

    Paavo 1910-59 ja Hilja 1906-81 (Hiiri) tytär Raija 1939

(33) Albert 1875-1943 ja Ulla 1863-1942 (Nikkanen) Valkonen.

    Jalmari Ullanp. 1902

Kun kuljettiin Pahaojan ja rautatien välistä tietä Lounatjoelle päin, erosi Kanneljärven aseman kohdalta tie vasemmalle. Tämän tien vasem­malla puolen olivat ensimmäisenä

(34-35) Helena 1866 pso Joonas 1861-1912 Nikkanen / Väy Juo­nekse Helenalla kaksi taloa.

     Maria 1894-1954, Ville 1898, Aino 1900, Kaarlo 1904-46, Herman 1906-60

(36) Maria 1894-1954 Nikkanen/Helena Mari

(37) Veljekset Määttänen Oy:n rakennukset. Kun tietä edettiin, oli oikealla puolella

(38) Pekka ja Ella Sojamo.

      Radan varresta erosi tie vasemmalle Korpeen, joka oli oma kyläosansa.

 (39) Aleksan­teri 1896-1940 ja Aino 1896-1985 (Määttänen) Valtimo

Lilja 1921 (Bergman), Olavi 1922-41, Eila 1923 (Nousiainen), Mirja 1927 (Jurva/Sundell/Soini)

(40) Juho 1894 ja Iida 1897 Sipiläisen,

(41) Helena Määt­tänen

(42) Anni 1878-1954 ( Vesterinen) pso Sakari Reiman 1873-1931 Reiman/ Penu Sakari Anni,

(43) Eeva 1877 pso Kustaa Nikkanen,1868-1917

      Aino 1902, Toivo 1904-28, Hilja 1908, Yrjö (Korve-Yrjö) 1910, Vilho 1913-38.

      Anna 1915(Kakko) 

(44) Kristiina 1868-1951 (Kirjonen) I pso Salomon 1859-1901 Nikkanen

      Tilda 1890

      II Joonas 1872-1932 Huuhka

      Rikhard 1912 ja Vilhelmiina 1914 (Tikka)

                Raimo 1936, Reino 1938

(45) Kalle 1896 ja Elina 1897 (Kakko) Nikkanen/Korve Kalle

      Kaino 1916, Tyyne 1919, Eila 1922, Martti 1927-92, Helge 1927, Pekka 1931-52

(46) Ar­mas 1909 ja Aino 1906 (Linqvist) Nikkanen/Korve Armas

      Vieno Anneli 1937

(47) Juho 1882-1969 ja Ulla 1887-1951 Nikkanen/Nuuti­laisii Jussi

      Jenny 1907-84, Onni 1908-40, Uuno 1911-69

(48) Ikosen perikunnan talot sekä

(49) Veljekset Määttänen Oy:n mylly, saha ja puusepäntehdas.

Kertojat Kanneljärvi II: Viljo Kiesi, Elias Nikkanen ja  Lempi Makkonen

      Perhetiedoissa avustanut Kerttu Saarinen